Sisällissodan alussa valkoisen Suomen johto kutsui Saksan armeijan avukseen. Muutamaa viikkoa myöhemmin valkoinen Suomi teki Saksan kanssa myös virallisen kauppa- ja merenkulkusopimuksen, joka käytännössä antoi koko Suomen ulkomaankaupan Saksan valtion käsiin. Huhtikuussa 1918 Rüdiger von der Goltzin johdolla maihinnousi noin 14 000 saksalaista sotilasta, jotka valtasivat muun muassa Helsingin.

Taisteluiden päätyttyä toukokuussa saksalaiset jäivät Suomeen. Keväällä solmitut sopimukset antoivat kenraali von der Goltzille niin suuren vallan Suomen sisäisiin asioihin, että voi jopa sanoa, että kesällä 1918 hän oli maan todellinen hallitsija. Samaan aikaan käytiin valtiomuotokamppailua, jossa vastakkain olivat tasavaltalaiset ja saksalaista prinssiä kuninkaaksi haluavat monarkistit. Lopulta 9.10.1918 monarkistit voittivat ja eduskunta valitsi Suomen kuninkaaksi Hessenin prinssin Friedrich Karlin.

Osana vankileirikriisin ratkaisua ja Saksan eduksi tehtävää yhteistyötä heinäkuussa 1918 säädettiin laki, jonka nojalla vähintään kolmen vuoden vankeuteen tuomitut punavangit voitaisiin lähettää pakkotyöhön Saksaan. Aiemmin oli pohdittu jopa vankien vaihtamista peltojen lannoituksessa tarvittavaan kalisuolaan, mutta loppujen lopuksi lakiin laitettiin jopa vaatimus vangin suostumuksesta ja heille luvattiin kolmen markan päiväpalkka. Jo aikaisemmin oli alettu siirtää lyhyisiin rangaistuksiin tuomittuja vankeja suomalaisten kuntien ja yksityisten luo suorittamaan rangaistustaan pakkotyöllä ilman korvausta – työnantajat sen sijaan maksoivat vangeista markan päivässä valtiolle. Vertailuksi punakaartissa päiväpalkka oli ollut 15 markkaa.

Yli kolmen vuoden tuomion oli saanut noin 22 000 vankia, mutta heistä vain 2400 ilmoittautui lähtemään Saksaan. Tämä oli pettymys hankkeen puuhamiehille, etenkin kun lähdön ehtoja mainostettiin erityisen edullisina. Lopulta yksikään vanki ei joutunut Saksaan, sillä kuten elokuvan von der Goltz toteaa, Saksalla oli isompiakin asioita pohdittavanaan.

Ensimmäisen maailmansodan taistelut jatkuivat Manner-Euroopassa ja Saksalla meni koko ajan huonommin ja huonommin. Lokakuun 1918 lopulla Saksassa syntyi levottomuuksia, jotka vähitellen muuttuivat kansannousuksi ja vallankumoukseksi. 9.11.1918 keisari Vilhelm II luopui kruunusta ja Saksa julistettiin tasavallaksi. Kaksi päivää myöhemmin maa antautui ja ensimmäinen maailmansota loppui.

Saksalaiset sotilaat poistuivat Suomesta marraskuun ja joulukuun aikana. 14.12.1918 Friedrich Karl luopui Suomen kruunusta.

1. Pohdi millaisia jännitteitä elokuvassa saksalaisten saapuminen vankileirille synnyttää?

• Miten  saksalaiset suhtatuvat elokuvassa punavankeihin? Eroaako suhtautuminen valkoisten vartijoiden suhtautumisesta? Jos eroaa, niin mikä voi selittää sitä?
• Miten saksalaiset suhtautuvat valkoisiin, miten valkoiset suhtautuvat saksalaisiin?

2. Pohdi miten erilaiselta Suomen historia voisi näyttää, jos Saksa ei olisi hävinnyt ensimmäistä maailmansotaa syksyllä 1918.