Maahanmuutto
Ruotsilla on pitkä historia maahanmuuttomaana. Taloudellisesti vakaa ja hyvinvoiva Ruotsi on ollut monta vuosikymmentä houkutteleva maahanmuuton kohde. Vuonna 2011 yhdellä viidestä ruotsalaisesta oli ulkomaalaistausta. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät Ruotsissa ovat entisestä Jugoslaviasta tulleet ihmiset (kuten elokuvan Raša ja tämän isä) sekä suomalaiset siirtolaiset.
Entisestä Jugoslaviasta lähteneet ihmiset ovat paenneet sotaa ja etnisiä vainoja. Myös Suomesta on lähdetty Ruotsiin sotaa pakoon vuosina 1940-44. Myöhemmin Ruotsiin muutettiin Suomesta töiden ja korkeamman elintason perässä.
Pakolaisuus ja paremman elintason etsiminen ovatkin yleismaailmallisesti kaksi tärkeintä ihmisten syytä lähteä siirtolaiseksi.
Balkanin niemimaalla sijaitsevassa entisessä Jugoslaviassa alkoi esiintyä levottomuuksia etnisten ristiriitojen ja korkean työttömyyden seurauksena vuodesta 1991 lähtien. Ennen hajoamistaan Jugoslavia muodostui monien kulttuurien, uskontojen, kansojen ja vähemmistöjen mosaiikista. Uskonnoltaan serbit, makedonialaiset ja montenegrolaiset ovat ortodokseja. Kroaatit ja sloveenit ovat roomalaiskatolisia. Slaavitaustaiset bosniakit, turkkilaiset ja Kosovon albaanit puolestaan ovat muslimeja.
Vuonna 1999 konfliktit laajenivat sodaksi, johon myös NATO otti osaa tehden 78 päivää ilmaiskuja Kosovoon ja Serbiaan. Sodan seurauksena entisen Jugoslavian alueella syntyi viisi itsenäistä valtiota: Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Makedonia sekä Serbia-Montenegro. Poliittiset myllerrykset, sisällissota ja ihmisoikeusrikkomukset ajoivat miljoonia ihmisiä kotiseuduiltaan ja kotimaastaan.
Levottomuuksien puhkeamisen jälkeen Ruotsin lisäksi myös Suomeen on saapunut entisen Jugoslavian alueelta runsaasti pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Paon syyt ja maahantulotavat ovat olleet erilaisia. Monet alueelta lähteneet ovat kokeneet henkilökohtaisesti etniset puhdistukset ja sodan kauhut sekä nähneet kotinsa tuhoutuvan ja lähimmäistensä kuolevan.
- Elokuvassa ei kerrota sen henkilöhahmojen taustoista tai menneisyydestä paljoakaan. Mitä voit olettaa, arvata tai päätellä siitä millainen Rašan ja tämän isän menneisyys on ollut?
Gabriela Pichler kertoo, että halusi tehdä elokuvan ihmisistä, joita on aina rakastanut, mutta joihin toisinaan on hävennyt kuulua. Hän kertoo, että haluaa elokuvallaan vaikuttaa siihen miten ruotsalainen kansallisidentiteetti rakentuu ja siihen millainen 'ruotsalainen' voi olla. Pichlerin toteaa, että elokuvan päähenkilö Raša, suorapuheinen, ylimielinen muslimityttö ja duunari, ei ole ruotsalaisen ihanteen mukainen.
Elokuvan nähtyänne pohtikaa sitä miten Pichlerin ajatukset näkyvät elokuvassa.
- Elokuvan päähenkilö Raša esitellään alun kohtauksissa. Käy kohtaukset läpi ja tutki mitä alun kohtaukset kertovat henkilöhahmoista.
- Miksi Pichler on ehkä hävennyt maahanmuuttajayhteisöään? Elokuvan Raša häpeää välillä isäänsä. Miksi?
- Pichler ajattelee, että ruotsalaisilla on vanhentunut ja ahdaskatseinen näkemys siitä millainen oikeanlainen ruotsalainen on. Minkälaisia elokuvan 'oikeanlaiset' ruotsalaiset ovat? Minkälaista uutta ruotsalaista identiteettiä Pichler ehdottaa elokuvallaan?
- Millaisia epäkohtia elokuva nostaa ruotsalaisesta yhteiskunnasta esiin? Millä tavalla maahanmuuttajat ovat erilaisessa asemassa kuin ruotsalaiset?
- Tutustu Ylen ja Helsingin Sanomien elokuva-arvosteluihin. Toisessa arvioidaan että elokuvan maailma on lohduton eikä siinä ole mitään kaunista. Toinen arvostelu näkee asian toisin. Mitä mieltä itse olet?
- Onko elokuvassa huumoria? Mistä se syntyy?
- Mieti omien kokemusten kautta: Pätevätkö elokuvan esittämät väitteet myös Suomessa? Millaisia odotuksia maahanmuuttajiin kohdistuu Suomessa? Pätevätkö maahanmuuttajiin työelämässä samat säännöt kuin syntyperäisiin suomalaisiin?
- Millaisia maahanmuuttajarooleja olet nähnyt suomalaisissa elokuvissa ja sarjoissa?
