1. Lue seuraava tarina erään perheen historiasta ja kaiva esiin sinun perheesi tarina. Sodat ja muut historian tapahtumat ovat vaikuttaneet jokaisen perheen/suvun käänteisiin. Mitä teidän suvussanne tapahtui 1900-luvulla? Tiedätkö? Ota selvää.

” Minun isäni oli kotoisin Vahvialan kylästä, menetetyn Karjalan alueelta. Hän oli 3-vuotias kun hän lähti äitinsä kanssa sotaa pakoon isoäitini syntymäseuduille Satakuntaan. Oli vuosi 1940 ja talvisota mylläsi Suomen ja silloisen Neuvostoliiton välillä. Isoäitini oli raskaana ja isoisäni rintamalla. Isäni oli evakkomatkan aikana pieni poika ja tammikuinen junamatka pommitusten keskeltä piirtyi pitkiksi ajoiksi hänen mieleensä. Vielä kolmikymppisenäkin hän saattoi herätä painajaiseen, jossa hän eli traagisia tapahtumia uudelleen ja uudelleen. Isäni oli erään pysähdyksen aikana hukassa ja löytyi ilmeisesti aivan viime hetkellä ennen junamatkan jatkumista. Isoäitini on täytynyt olla aivan kauhuissaan tästä tapahtumasta.

Vaikka isäni ja isoäitini saapuivat isoäitini näkökulmasta tutuille seuduille heitä oli vastassa evakoille tyypillinen kohtelu. He olivat ventovieraita joiden ruokkimisen ja asuttamisen paikallinen väestö koki pitkälti suurena rasitteena. Eräs sukulaismies on kertonut miten isäni oli esitellyt itsensä karjalan murteella. Hän joutui melkoisen pilkan kohteeksi puhetavastaan ja . Karjalan murre hävisi pieneltä pojalta alta aikayksikön.

Isäni ei perheineen palannut talvisodan ja jatkosodan välissä Karjalaan, kuten niin monet karjalaiset, vaan he jäivät satakuntalaisten sukulaisten luo. Isoisäni ei menehtynyt rintamalla ja rauhan jälkeen isoisäni ja –äitini rakensivat rintamiestalon Satakuntaan. Isäni sai välirauhan aikana pikkuveljen ja sotien jälkeen kaksi pikkuveljeä lisää.

Äitini on kotoisin samaisesta pitäjästä, jonne isäni tuli evakkona. Hän syntyi 1938 – hieman ennen toisen maailmansodan syttymistä. Äitini eli lapsuutensa kymmenlapsisessa satakuntalaisessa pienviljelijäperheessä. Myös isoisäni äidin puolelta selvisi hengissä rintamalla. Isoisäni veljet eivät olleet yhtä onnekkaita. Kaksi heistä menehtyi rintamalla. Myös isäni isän veli kuoli rintamalla

Sotien jälkeen alkoi voimakas jälleenrakentaminen ja kaikesta materiasta oli kova puute. Minun äitini ja isäni elivät nuoruutensa 1950-luvun Suomessa ja rakastuivat toisiinsa.”

Marjaana Mitikka, 38 v, oppimateriaalin tekijä

 

2. Pohdi käsitettä sankarivainaja. Sankarivainaja on sotatoimissa surmansa saanut omiin joukkoihin kuulunut henkilö. Nimitys perustuu ajatukseen, että jokainen henkensä yhteisen asian puolesta antanut on yhteisön näkökulmasta sankari. Taisteluissa surmansa saaneiden, kaatuneiden sankarivainajien muistoksi vietetään Suomessa kaatuneiden muistopäivää toukokuun kolmantena sunnuntaina.

(http://fi.wikipedia.org/wiki/Sankarivainaja)

 

Tutustukaa aiheeseen mm.

 

http://www.veteraaniperinne.fi/sivu.php?id=166