keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Suomi sodassa – syventymistä Suomen sotahistoriaan

1. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto, Äidinkielen opettajain liitto sekä Åke Lindman Film-Productions Oy järjestivät elokuvaan liittyen Ääniä sodasta –kirjoituskilpailun. Kirjoittakaa vastaus tehtävään numero 3. Sotilaan päiväkirjamerkintöjä: ”Kuvittele olevasi sotilas, joka kokoaa ajatuksiaan päiväkirjaansa taistelujen jälkeen. Analysoi päiväkirjassasi taistelua, sen vaiheita ja esimerkiksi sitä, miten suomalaiset pystyivät pysäyttämään kolme kertaa suomalaisten joukkoja suuremmat neuvostojoukot Tali-Ihantalan taistelussa.”
 
2. a Veteraanivierailu
Jos koululla on mahdollisuus pyytää jatkosodan taisteluihin osallistunut veteraani vieraaksi, järjestäkää kysely ja keskustelutuokio veteraanin ja oppilaiden 
välillä. Oppilaiden tehtävänä ennen vierailua on kehittää kysymyksiä veteraanille. Tilaisuuden voi järjestää haastattelutilanteena jolloin oppilaat suunnittelevat haastattelukysymykset valmiiksi taustakirjallisuuden ja muiden tietojen perusteella. Miettikää kysymyksiä myös elokuvan pohjalta ja nostakaa niissä esiin elokuvan herättämiä ajatuksia ja askarruttamaan jääneitä asioita. Tämä on hyvä tilaisuus liittää elokuvan maailma tiukemmin todellisiin tapahtumiin ja siten ymmärtää valkokankaan sodan todellisuus syvällisemmin.
 
2. b Jos vierailun järjestäminen ei onnistu, voivat oppilaat keksiä kysymyksiä jollekin elokuvan henkilölle ja miettiä sitten itse vaikkapa pienissä ryhmissä mitä haastateltava vastaisi. Vastaukset pitäisi muotoilla mahdollisimman pitkälle elokuvan perusteelle mutta myös muuta lähdeaineistoa voi tarvittaessa käyttää. Tarkoituksena olisi selvittää mitä pelkästään elokuvan perusteella voi saada selville ja millaisen kuvan siitä saa kyseisestä henkilöstä.
 
3. a Draamatehtävä
Luokaa luokassa ryhmissä elokuvan avaava haastattelutilanne. Poimikaa sotahistoriasta kohtaus, jota radiohaastattelija on seuraamassa ja tiedottamassa kotirintamalle. Jakakaa roolit ja miettikää keitä henkilöt voisivat olla. Voitte hypätä elokuvan kohtauksen henkilöiden rooleihin (voitte valita haastateltaviksi esimerkiksi isän ja pojan Olof Laguksen ja Ruben Laguksen, jotka ovat valkokangashahmojen lisäksi oikeita henkilöitä) tai keksiä fiktiiviset roolit. Miettikää 
joka tapauksessa roolihenkilöidenne vuorosanat ja motiivit niiden takana: miksi haastattelija tekee radio-ohjelmaa ja millaista kuvaa hän haluaa rintamalta välittää, miten haastateltavat sotilaat suhtautuvat tilanteeseen ja miten heidän asenteensa näkyy heidän vastauksissaan, reaktioissaan… 
 
3. b Elokuva alkaa rintamalla tehdyllä haastattelulla. Palauttakaa kohtaus mieleenne ja astukaa sota-ajan toimittajan saappaisiin ja suunnitelkaa juttukeikka 
rintamalle. Ketä haastattelisitte, mitä häneltä kysyisitte, miten suhtautuisitte tilanteeseen, millaisen kuvan haluaisitte välittää kotirintamalle tiedotusvälineiden kautta? Esittäkää sitten radioraporttinne muille.
 
4. a Kirjeet kertovat
Sotatoimien saartamanakin elokuvassa ehditään kirjoittaa kirjeitä. Pohtikaa yhdessä millaista tiedonvälitys oli sota-aikana ja mikä merkitys kirjeillä oli?
 
Kirjeet kertovat paljon sota-ajan elämästä sekä koti- että taitelurintamalla. Elokuvankin sotilaat kirjoittavat kirjeitä ja ottavat niitä vastaan. Kirjeet ovat tärkeä linkki kotiin ja elämään sodan ulkopuolella. Elokuvassa kotoa tulevat viestit myös viittaavat sodan ja taisteluiden ulkopuoliseen todellisuuteen, joka muuten ei kuvissa näy. Tapahtumapaikat keskittyvät esikuntaan ja rintamalle, kirjeiden kautta myös sotilaiden siviilielämä on läsnä ja tuo hahmoihin inhimillistä ulottuvuutta.
Postimuseon johtajan Jari Karhun (Postia sinulle 2#07, s. 13) mukaan kirjeiden merkitys suomalaisille oli sota-aikana suurimmillaan. Ne auttoivat kestämään sodan raskauden. Nykyihmiselle kirjeet avaavat sotaan inhimillisen näkökulman ja kurkottavat kylmien virallisten asiakirjojen takaiseen ihmisten kokemaan 
todellisuuteen.
 
4. b Jatkosodankin taisteluihin osallistunut Lauri Jäntti kertoo olleensa sotavuosina ahkera kirjeenkirjoittaja. Leena-vaimo sai rintamakuulumisia kirjeen muodossa vähintään joka toinen päivä. Seuraava kirje on julkaistu mm. Lauri Jäntin kirjeromaanissa Salainen sotapäiväkirjani (1983)
 
R.L! 28.6.1944
En jaksa pitkää kirjettä nyt. Olemme taistelleet 
yhtämittaa neljättä vuorokautta. Pientä oli sentään 
hyökkäysvaihe ja pientä asemasota rasituksineen 
tähän sietämättömän raskaaseen torjuntasotaan 
verrattuna. Samoilemme metsiä ja yritämme estää 
vanjaa saamasta haltuunsa tukikohtia, tienhaaroja 
ja kukkuloita. Jos ei vihollisen tykistö olisi niin 
jumalattoman voimakas ei hätää olisi. Mutta 
joutuminen sen keskitykseen kysyy hermoja 
enemmän kuin vuorokaudet yhtämittaisesti 
taistelleilla on. Se panee rohkeimmatkin 
hakemaan suojaa kivien ja kantojen takaa. 
Kaivautumaan ei pysty. Somerikko on kovaa ja 
ainoat työvälineet – omat sormet – pian veressä. 
Pataljoonan komentopaikallakin tekevät suihkivat 
luodit ja ärhäkkäät kranaatinsirpaleet pahaa 
hallaa, mutta lääkintämiehet ja viesinviejät 
hoitavat rajusäästä piittaamatta tehtävänsä. Ruokaa ei ennätä ajattelemaan.
Tärkeintä on saada tuoduksi ampumatarvikkeita ja viedyksi 
haavoittuneet pois. Vuorokaudessa heitä on ollut 
60 (tarkoittanee JP 2:n haavoittuneita). Eikä 
taistelujen laimentumisesta näy merkkiäkään. 
Olen aika väsynyt sillä uneen ei ole ollut 
tilaisuutta. Voi kun meitä on niin vähän!
Kunpa tämä sota jollain lailla saisi suomalaisille 
suotuisan lopun. Tämä vie parhaita miehiämme 
niin suunnattomasti. Olen parissa päivässä nähnyt 
enemmän menetyksiä kuin koko muuna sota-aikana yhteensä. Raskaita näkyjä.
Varmaan tämä lopen uupunut pataljoona huomenna pääsee 
lepoon. Minä jo kaipaan.
Voios hyvin. Toivon voivani pian kirjoittaa jotain hauskempaa.
Lauri
 
Kirjeen luettuanne miettikää yhdessä mitä se kertoo yksittäisen sotilaan kokemuksista torjuntataistelun tiimellyksessä. Poimikaa kirjeestä sotaan liittyviä ja sotaa kuvaavia sanoja. Millaisia sanalistoja saatte aikaan ja mitä ne kertovat sodan luonteesta?
 
4. c Kirjoittakaa kuvitteellinen vastauskirje Leena-vaimolta.