Elokuvassa viitataan kirjailijoihin ja kirjallisuuteen. Siinä myös pohditaan sanojen etymologiaa, hiljaisuuden ja puheen suhdetta, kertomista ja muistelemista. Fania kertoo Amokselle tarinoita menneisyydestä, ja Amos luo samat tarinat uudestaan kehitellen niille onnellisemman lopun. Elokuvaohjaaja Portman on myös eräänlainen kertoja, joka elokuvallaan luo Ozin tarinan uudelleen ja muokkaa sen omanlaisekseen.

• Mitä muita kertojia elokuvasta löydät? Keiden kaikkien tarinoita elokuva esittelee?
   
• Elokuvassa kerrotaan munkkien matkasta läpi autiomaan vuosien hiljaisuudessa. Mitä elokuva mielestäsi tällä tarinalla haluaa kertoa?
   
• Kertooko hiljaisuus elokuvassa kuvattujen ihmisten, kuten Fanian, hiljaisesta, tukahdetusta kärsimyksestä?

Elokuvassa kirjat ja kirjallisuus ovat tärkeä osa Amoksen perheen elämää. Perheen koti täyttyy kirjoista ja elokuvan alussa Amoksen isä esitellään kirjallisuudentutkijana. Elokuvan päähenkilöt pohtivat sanojen etymologiaa ja yksittäisten sanojen monikerroksisuutta. Sanat ja tarinat nähdään välineinä ymmärtää ympärilläolevaa maailmaa. Samalla elokuvassa todetaan, miten helvetin ja paratiisin voi löytää joka huoneesta. Elokuva ikään kuin vihjaa siihen, että saman tapahtuman voi kertoa monella eri tavalla. Kertojasta ja kertomuksesta riippuen todellisuus voidaan nähdä paratiisina tai helvettinä. Tätä elokuva tarkastelee myös Amoksen kautta: hän luo äitinsä kertomat tarinat uudelleen. Hän myös uudelleenrakentaa koko elämänsä äitinsä kuoleman jälkeen.

• Minkälaisena kertomuksena sinä näet Portmanin elokuvan – minkälaisia tunnetiloja se sinussa herättää?