”Talkiet tulevat”

Artiston ajankohtainen elokuva elokuvamaailman muutoksien luotaajana. Se sijoittuu aikakauteen, jolloin ”talkiet” pyyhkäisevät alleen menestyksekkään mykkäelokuvan. Mykkäelokuva on oman aikansa menestynein viihteenlaji ja kokonaan omanlaisensa elokuvalaji.

Äänielokuvalle merkittävimpänä tapauksena pidetään elokuvaa Jazzlaulaja (The Jazz Singer, 1927). Mykkäelokuvan keinoin kerrotussa elokuvassa oli kohtauksia, joissa musiikkia ja puhetta esitetään synkronoidusti. Jazzlaulajan jälkeen kuultiin monia epävakaita ääniyritelmiä, mutta teknologiaa kehitettiin sinnikkäästi. 1920–1930-lukujen vaihteessa äänielokuva syrjäytti mykkäelokuvat.

Vaikka uusi ääniteknologia ja ”talkiet” pyyhkäisevät vanhan altaan, monet vanhan ajan tekijöistä sinnittelivät mukana muutoksessa.

Mykkäajan globaali tähti ja ylipäätään 1900-luvun kuuluisin henkilö Charlie Chaplin jatkaa sinnikkäästi mykkäkerronnassa, hän ei halunnut uskoa innovaatioon ja ”antaa äänielokuvalle kolme vuotta aikaa”. Tyylilleen uskollisena hän teki mykkäelokuvan, yhden parhaimmista elokuvistaan, Kaupungin valot (1931). Sosiaalisesti tiedostavassa urbaanissa sadussa sokea kukkakauppias erehtyy luulemaan kulkuria miljonääriksi. Elokuva ihastuttaa ja naurattaa yhä.

Niinkin myöhään kuin vuonna 1936 saa ensi-iltansa Nykyaika, jossa mykkäkerronta on edelleen keskeinen. Tässä Chaplin käyttää jo ääniteknologiaa hyväkseen ja varsin nerokkaasti. Elokuvassa on ääneen perustuvaa komiikkaa ja modernia aikaa tutkailevassa elokuvassa irvaillaan myös ääniteknologialle. Siinä ei nimittäin ole lainkaan ”puhuttua” ääntä vaan kaikki puhe kuullaan mikrofonien tai äänilevyjen kautta – henkilöt eivät puhu mitään ja välitekstit siivittävät edelleen tarinan kulkua. Nykyajassa kuullaan ensimmäisen kerran Chaplinin ääni valkokankaalla – mutta tämän esittämän laulun sanat ovat pelkkää italialaisilla sanoilla koristeltua nonsensea.

Seuraavassa elokuvassaan Diktaattori (1940) Chaplin edelleen luottaa mykkäelokuvistaan tuttuun fyysiseen komiikkaan, mutta arvostaa puheen voimaa. Tästä kertoo diktaattoriksi luullun parturin puheenvuoro rauhan puolesta. Pitkää puhetta ei kevennetä leikkauksella ja ristikuvilla, joita aikakauden elokuvassa paljon käytettiin.