keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Yksityisyys ja julkisuus sosiaalisessa mediassa

Median kehityksen ja erityisesti internetin myötä maailmasta on tullut julkisempi. Nykyisessä digitaalisessa kulttuurissa nuori voi halutessaan toimia ja esittäytyä globaaleilla areenoilla erilaisten sosiaalisen median palvelujen tai yhteisöjen kautta. Netti, sosiaalinen media ja digitaalinen kulttuuri ovat kehittyneet nopeasti ja vaikuttaneet merkittävästi niin mediaan, talouteen, yhteiskuntiin kuin ihmisten elämään. Käsityksen sosiaalisen median nopeudesta ja vaikutuksesta voi saada Every second on the Internet -sivustolta.

1. Tehtävä: suomalaiset Facebookissa
Suomalaisia on Facebookissa jo yli kaksi miljoonaa. YLEn infograafi kertoo, kuinka moni ikäisenne käyttää yhteisöpalvelua. Katsokaa, kuinka suuri osa omasta ikäluokastanne on rekisteröitynyt Facebookiin. Yllättikö tulos?

Keskustelkaa ja vertailkaa yhdessä:

  • Mikä tekee Facebookista niin suositun palvelu?
  • Mitkä ikäryhmät käyttävät Facebookia eniten, mitkä vähiten?
  • Mistä arvelette tähän johtuvan?

Yksityistä, julkista vai jotain siltä väliltä?

Janne Seppänen ja Esa Väliverronen kirjoittavat internetin yksityisyydestä ja julkisuudesta Mediayhteiskunta-kirjassaan (2012, 46-47) seuraavaa:

”Internetin sosiaaliset median nostattavat keskustelua yksityisen ja julkisen rajojen hämärtymisestä. Facebookin käyttäjät rakentavat palveluun omia sivustojaan, joissa he kertovat itsestään ja tekemisistään, kommentoivat ajankohtaisia puheenaiheita tai esittelevät verkossa olevia suosikkisivustojaan. Monet haluavat löytää uusia ystäviä tai kavereita, joilla on samanlaisia harrastuksia ja ajatuksia. Oma verkosto luodaan kutsumalla mukaan ystäviä ja ystävien ystäviä. Joukko voi laajentua helposti satoihin ihmisiin, jolloin on jo vaikea kontrolloida sitä, mitkä ovat omia yksityisiä asioita tai miten profiilissa kerrottuja tietoja käytetään. Profiileista tulee enemmän tai vähemmän julkisia. Tietojen poistaminen verkosta kokonaan on myös lähes mahdotonta. Täyttämällä hyvinkin yksityiskohtaisen liittymislomakkeen jokainen luovuttaa omat tietonsa verkkoyhteisölle ja edelleen kolmannelle osapuolelle, kuten mainostajille. Jokaisen käyttäjäprofiili on siis myös rahanarvoista tietoa. Joskus tiedot tai kuvat voivat levitä myös internetin yleisille sivustoille, lehtiin, televisioon tai vaikkapa työnantajan käyttöön.”

Kaikki nettiin laitettu materiaali on periaatteessa kaikkien netin käyttäjien saatavilla ja omat sisällöt voivat saada ennalta arvattua tai tarkoitettua laajempia yleisöjä. Alun perin pienelle kaveriporukalle jaettu oma kuva, kirjoitus tai video voi lähteä leviämään vahingossa tai tarkoituksella. Myös huolimattomasti säädetyt netin yhteisöpalvelujen yksityisyysasetuksien vuoksi voi tulla jakaneeksi huomaamattaan asioita, joita ei suuremmalla nettiyleisölle oltu tarkoitettu. Netissä kannattaakin toimia kieli keskellä suuta ja säännöllisesti pohtia, millaisen kuvan itsestään verkon yleisöille antaa.

2. Keskustelutehtävä

  • Missä sosiaalisen median yhteisöissä tai palveluissa olette mukana? (Voitte kerätä taululle yhteisöjä ja sosiaalisen median sivustoja, joita käytätte.)
  • Mitkä ovat tärkeimpiä syitä sosiaalisen median käytölle?
  • Mitä positiivisia asioista sosiaalisen median käyttöön liittyy, mitä negatiivisia?
  • Millaisia sosiaalisen median palveluja voisi olla kymmenen vuoden kuluttua?
  • Miten julkisuutta netissä voi hallita?
  • Millaisia asioita tuotte elämästänne esille? Miksi?
  • Mistä aiheista tai elämänne osa-alueista ette tee statuspäivityksiä tai jaa kuvia?

Laki on läsnä netissäkin

Internet luetaan tiedotusvälineeksi, joten sitä säätelee Suomen laki. Vaikka internet mahdollistaa ainutlaatuisen vapauden viestiä, verkottua ja jakaa sisältöjä, on jokaisen muistettava vastuunsa myös verkossa.

Muista ainakin nämä lait, kun toimit netissä:

  • Tekijänoikeuslaki suojaa nettijulkaisijaa ja velvoittaa huomioimaan muut. Tekijänoikeutta loukataan silloin, kun toisen tekemää teosta (esimerkiksi valokuvaa, musiikkikappaletta tai elokuvaa) kopioidaan ja levitetään laittomasti.
  • Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä levittämällä ihmisiä loukkaavaa ja heitä koskevaa valheellista tietoa tai vihjailuja netissä. Tällaista voivat olla sähköpostitse, pikaviestimessä tai yhteisöpalvelussa lähetetyt kuvamanipulaatiot tai herjaavat tekstit.
  •  Liian yksityisten tietojen ja kuvien, kuten henkilön yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja uskonnolliseen vakaumukseen sekä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien tietojen levittäminen on laitonta.
  • Alle 18-vuotiasta esittävän sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen on laitonta.
Lähde: Lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaali / Media
http://www10.edu.fi/lukiodiplomi/media/#1

3. Sosiaalinen media The Bling Ring -elokuvassa

Sosiaalinen media on isossa roolissa The Bling Ring -elokuvassa. Nuoret esittelevät uutta, luksusta pursuavaa elämäntyyliään estoitta Facebookissa ja tuntuvat nauttivan saamastaan huomiosta ja muiden nuorten ihailusta. Nuorten Facebookiin jakamat kuvat ja statuspäivitykset lopulta edesauttavat heidän kiinni jäämistään.

Muistelkaa tilanteita, joissa elokuvan hahmoista käytti mediaa, nettiä ja sosiaalista mediaa.

  • Mihin tarkoitukseen?
  • Muistuttaako oma mediankäyttönne elokuvan nuorten median käyttöä vai käytättekö mediaa eri tavoin? Miten?

4. Mistä on netin ystävät tehty?

Sosiaalinen media mahdollistaa laajan, jopa globaalin verkottumisen. Netissä on mahdollista saada uusia ystäviä ympäri maailmaa. Elokuvassa Marc toteaa saaneensa tapahtumien vuoksi Facebookissa satoja kaveripyyntöjä. Joku oli lisäksi luonut hänelle yhteisöpalveluun fanisivun. ”I got like 800 friend requests and I accepted them all.”

  • Miksi niin monet halusivat olla Marcin ystäviä?

Pohtikaa, miten ystävyys nykypäivänä määritellään? Onko ystävissä tärkeämpää määrä vai laatu?

  • Oletteko te hyväksyneet kavereiksenne itsellenne entuudestaan vieraita ihmisiä?
  • Miten olette heihin tutustuneet?
  • Onko joku nettituttunne osoittautunut joskus erilaiseksi kuin alun perin antoi ymmärtää?

5. Sosiaalinen media ja itsetunto

Jos käytät sosiaalista mediaa, millaisia asioita, tapahtumia ja kuvia jaat elämästäsi? Millaisen kuvan niiden perusteella sinusta saa?

Sosiaalisessa mediassa on tavallista jakaa vain parhaat palat ja elämän kohokohdat. Esimerkiksi Facebookissa itsestä jaetut asiat muodostavat eräänlaisen ihanteellisen minän, jonka elämästä on häivytetty tylsä arki, takaiskut ja vastoinkäymiset. Toisten profiilien seuraaminen voi joskus herättää kateutta, ja muiden elämät tuntuvat hauskemmilta ja jännittävimmiltä kuin omat.

Erilaisissa tutkimuksissa on selvitetty sosiaalisen median käytön vaikutusta itsetuntoon. Tutkimustulokset ovat kahdensuuntaisia: osa väittää sosiaalisen median laskevan itsetuntoa, jos kavereiden päivitykset ja kuvat herättävät kateutta. Toiset tutkimukset taas kertovat, että oman, ihanteellisen profiilin ja omien, usein positiivisten kuvien katselu nostattaa itsetuntoa ja saa ajattelemaan omasta itsestä myönteisesti.

  • Verratkaa tutkimustuloksia ja omia kokemuksianne aiheeseen liittyen. Vaikuttaako jompikumpi tutkimuksista mielestänne paikkansa pitävämmältä?

Kahteen, erilaisia tutkimustuloksia tuottaneeseen tutkimukseen voitte tutustua tarkemmin täällä ja täällä.

6. Mielipidejana: netti ja sosiaalinen media

Käsitelkää mielipidejana avulla tilanteita, joihin sosiaalisessa mediassa voi kohdata. Vertailkaa mielipiteitä ja kokemuksianne. Tehkää luokkahuoneeseen riittävästi tilaa ja muodostakaa mielipidejana. Opiskelijat liikkuvat janalla sen mukaan mitä mieltä ovat opettajan esittämistä väittämistä. Janan toisessa päässä ollaan väitteen kanssa samaa mieltä, toisessa päässä eri mieltä. Myös janan keskivälille saa jäädä, jos omasta mielipiteestä ei ole varma. Väittämiin ei välttämättä ole oikeita tai vääriä vastauksia.

Väittämät:

  • Minulla on profiili useissa nettipalveluissa tai sosiaalisen median yhteisöissä.
  • Käytän sosiaalista mediaa päivittäin.
  • Minulla on nettituttuja, joita en ole koskaan tavannut.
  • Tiedän miltä Facebook-profiilini näyttää vieraille netinkäyttäjille, jotka eivät ole kavereitani.
  • Digitaalinen jalanjälkeni antaa minusta erilaisen kuvan kuin mitä oikeasti olen.
  • Esiinnyn netissä mieluummin nimimerkillä kuin omalla nimelläni.
  • Netin kautta on helppo tutustua ihmisiin.
  • Netin kautta on turvallista tutustua ihmisiin.
  • Olen netissä täysin oma itseni.
  • Olen jakanut netissä omia kuviani.
  • Olen laittanut nettiin itse kirjoittamiani tekstejä.
  • Olen laittanut nettiin itse tekemiäni videoita.
  • Omaa julkisuutta netissä on mahdollista hallita.
  • Tapaan ystäviäni enemmän netissä kuin kasvokkain.
  • Olen huolissani siitä mitä tietoja minusta voi netin kautta löytää.
  • Asiat, joita jaan sosiaaliseen mediaan tänään, voivat vaikuttaa tulevaisuudessa työn- tai asunnonsaantiini.
  • Netissä on hankala arvioida, missä yksityisen ja julkisen raja kulkee.
  • Olen lukenut käyttämäni sosiaalisen median tai nettipalvelun käyttöehdot alusta loppuun.
  • Joku on joskus jakanut minusta netissä asioita tai kuvia, joita en olisi halunnut levitettävän.
  • Olen julkaissut netissä asioita, joiden julkaisua olen myöhemmin katunut.
  • Sosiaalisessa mediassa saa mokata.

Keskustelkaa väittämistä tehtävän lopuksi pareittain tai koko ryhmän kesken.

(Tehtävä mukailtu MLL:n Viisaasti verkossa -materiaalin pohjalta.)

7. Tehtävä: Netiketti

Netiketit ovat netin käyttäjille suunnattu ohjeita fiksusta netinkäytöstä. Tehkää pienissä ryhmissä tai koko luokan kesken netiketti. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät ohjeet järkevään netinkäyttöön? Esimerkkiä voitte katsoa esimerkiksi Mediataitokoulun sivuilta.