Nuoret ja dystopia
The Darkest Minds -kirjatrilogia edustaa nuorille aikuisille suunnattua kirjallisuutta.
Nuoriksi aikuisiksi kutsutaan yleensä iältään 18-35-vuotiaita. Tämänhetkistä nuorten aikuisten sukupolvea kutsutaan toisinaan myös nimillä Generation Z ja iGeneration. Kyseessä on ensimmäinen täysin tietokoneiden vaikutuksessa varttunut sukupolvi. Muita leimaa-antavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi 9/11 eli syyskuun 9. päivän tapahtumat Yhdysvalloissa vuonna 2001 sekä vuoden 2008 lama. Nuorten aikuisten elämää voivat määritellä esimerkiksi epävarmuus tulevaisuudesta, irrallisuuden- ja erillisyydentunteet, ilmastonmuutos, turvattomuus ja haavoittuvuus muuttuvassa maailmassa puhumattakaan sosiaalisen median asettamista paineista.
Psykologi Erik Eriksonin mukaan kysymys "kuka minä olen?" esiintyy tässä maailmassa ja yhä enemmän vaativassa yhteiskunnallisessa kilpailussa. Mikä on minun identiteettini verrattuna rooliin, jonka yhteiskunta implisiittisesti eli epäsuorasti asettaa? Nuorten aikuisten arvot joutuvat helposti törmäyskurssille perinteisten, konservatiivisten aikuisten arvojen kanssa.
Nuorten omat lajityypit?
Vielä muutama vuosikymmen sitten ei nuorille aikuisille ollut juurikaan räätälöity omaa genreä elokuvissa ja kirjallisuudessa. Mitä ihmettä nuoret katsoivat ennen kirjailija J.K. Rowlingin velhomaailmaan sijoittuvia Harry Potter -elokuvia (2001-2011) tai Bellan ja Edwardin riutuviin katseisiin ja hauraaseen teiniromantiikkaan perustuvia, Stephanie Meyerin kirjoittamia Twilight-elokuvia (2008-2012)?
Samalla kun epävarmuus tulevaisuudesta on lisääntynyt, esille on marssitettu runsaasti nuorille aikuisille suunnattua dystopiaa. Suzanne Collinsin tieteiskirjasarja ja Nälkäpeli-elokuvat (2012-2015) kertovat yhteisöään ja perhettään autoritääristä ja totalitaristista yhteiskuntaa vastaan suojelevasta nuoresta Katniss Everdeenistä (Jennifer Lawrence). Nälkäpeli-sarjan menestystä seurasivat James Dashnerin kirjoihin perustuva Labyrintti-elokuvatrilogia (The Maze Runner, 2014-2018) ja Veronica Rothin romaaneihin perustuva Outolintu-trilogia (Divergent, 2014-2016).
Viimeisimmät Outolintu- ja Labyrintti-elokuvat eivät ole tuoneet enää yhtä lailla lipputuloja. Samaten The Darkest Minds ei saavuttanut odotettua taloudellista menestystä. Voidaan pohtia, ovatko nuorten aikuisten dystopiaelokuvat jo vanhentunutta folklorea, sitä vastoin Marvel-sarjakuvien ja antiikin supersankarit kuljettavat rahavirtoja yhä edelleen menestyksekkäästi lippukassoille.
Nuorten aikuisten dystopiakirjallisuutta on jonkin verran tutkittu. Suurin osa kirjailijoista on naisia, mutta kehut ja palkinnot menevät silti usein miehille. Kirjallisuuden lajityyppiin liittyy pientä taloudellista laskelmallisuutta: muun muassa romanttisista Harlekiini-kirjoistaan tunnettu Nora Roberts on laajentanut aihepiiriään dystopiseen scifi-kirjallisuuteen.
Pohdintaa:
- Ovatko nuoriin kohdistuvat odotukset muuttuneet, millä tavoin? Voidaanko puhua identiteettikriisistä?
- Millainen asema nuorilla on yhteiskunnassa? Onko nuorilla valtaa?
- Päteekö yllä mainittu nuorten aikuisten määritelmä mielestäsi joltain osin myös tämän päivän nuoriin, 13-18-vuotiaisiin? Perustele.
- Onko dystopia aiheena jo loppuunkaluttu, vai selittääkö elokuvien laatu heikkenevää menestystä?
- Vaikuttavatko televisiouutiset joskus surrealistiselta dystopialta? Anna esimerkkejä.
- Millaiset piirteet yhdistävät Nälkäpeliä, Labyrinttia, Outolintua ja The Darkest Mindsiä?