Euroopan Unionin jäsenvaltiot päättävät omasta maahanmuuttopolitiikastaan, joka saattaa vaihdella huomattavasti maiden välillä. Joissakin maahanmuuttoa ja siirtolaisuutta koskevissa kysymyksissä vallitsee kuitenkin yksimielisyys kaikkien tai lähes kaikkien jäsenvaltioiden välillä. Näkökulma siirtolaisuuteen ja maahanmuuttoon on usein perustunut taloudellisen kasvun ja työmarkkinoiden puutteiden asettamiin haasteisiin. Lisäksi maahanmuuttajien kotoutuminen ja taistelu laitonta siirtolaisuutta (etenkin ihmisten hyväksikäyttöä, salakuljetusta ja kauppaa) vastaan on EU-maille erittäin tärkeää.

Turvapaikkapolitiikka

Tarve EU-jäsenmaiden väliselle yhteistyölle turvapaikanhakuun liittyvissä kysymyksissä on kasvanut. Jotta turvapaikka voitaisiin taata niille, jotka sitä todella tarvitsevat, ensimmäinen jäsenvaltioille vähimmäisvaatimukset asettava lakipaketti saatiin aikaan vuosien 1999 ja 2005 välillä, Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa. EU:n nykyinen yhteinen turvapaikkajärjestelmä koostuu kuudesta perusdirektiivistä, joilla määritellään vähimmäistaso sääntelylle. Käytännössä direktiivit antavat edelleen jäsenmaille varsin paljon harkintavaltaa ja eri EU-maiden käytännöt poikkeavat toisistaan. Järjestelmän tavoitteena on, että turvapaikanhakijan hakemus käsiteltäisiin vain yhdessä maassa ja hän voisi luottaa siihen, että kohtelu ja hakemuksen käsittely ovat yhteneväiset riippumatta siitä, mihin EU-maahan hakija on tullut.

• Ottakaa selvää miten USA:n maahanmuuttopolitiikka eroaa EU:n vastaavasta.