Historiallisesta näkökulmasta katsottuna Eurooppaa ovat maanosana leimanneet laajat muuttoliikkeet. Erityisesti 1800- ja 1900-luvuilla maastamuutto oli suurta, kun joukoittain eurooppalaisia lähti etsimään parempaa tulevaisuutta Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä entisistä siirtomaista. Toisen maailmansodan jälkeen suuret määrät konflikteissa kotinsa menettäneitä sijoittui uudelleen kotimaansa alueella. Osa löysi kodin myös muista Euroopan maista, toisten lähtiessä kohti Pohjois- tai Etelä-Amerikkaa ja Australiaa – maita joissa siirtotyöläisille oli kysyntää.

Vaikka pakolaisten virta Itä-Euroopasta jatkui läpi kylmän sodan, Länsi-Euroopasta tuli samalla myös muunlaisen maahanmuuton kohde. Aluksi maahanmuuttoa leimasivat 1950- ja 1960-lukujen vierastyöläishankkeet, joiden kautta siirtotyöläisiä palkattiin jälleenrakennustöihin. Uudenkaltaisen siirtolaisuuden aallon synnytti maahanmuutto entisistä siirtomaista, Afrikasta ja Aasiasta. Seuraavina vuosikymmeninä siirtolaisuus ja maahanmuutto muodostuivat entistä moniulotteisemmiksi, kun Eurooppaan saapui ihmisiä kaikkialta maailmasta, useista eri syistä. Eri puolilla maailmaa sattuneista selkkauksista ja ihmisoikeusrikkomuksista johtuen pakolaisia ja turvapaikanhakijoita saapui Eurooppaan 1970-, 80- ja 90-luvuilla. Berliinin muurin murtumisen jälkeen ihmisten salakuljetus ja ihmiskauppa nousivat yleiseen tietoisuuteen ja maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden usein hyvin turvattomaan asemaan alettiin kiinnittää huomiota. Pakolaisten ja maahanmuuttajien pääsy Eurooppaan vaikeutui, kun Euroopan unioni asteittain vahvisti rajavalvontaa. Nykyään maahanmuuttajat ja pakolaiset etsivät uusia, mutta entistä vaarallisempia reittejä päästäkseen EU:n alueelle. Monet uudet tulokkaat saapuvat Euroopan unioniin siirtotyöläisinä, paikkaamaan työvoimapulaa, etsimään parempia työmahdollisuuksia tai perheenyhdistämisen kautta.

EU:n muuttuvasta väestörakenteesta johtuen asiantuntijat ovat ennustaneet, että EU-maat joutuvat lisääntyvissä määrin tukeutumaan maahanmuuttoon turvatakseen talouskasvun alueen oman väestön ikääntyessä ja syntyvyyden ollessa alhaista. Monet siirtotyöläiset sijoittuvat matalan koulutustason tehtäviin, joita paikalliset asukkaat eivät usein halua tehdä. Toisaalta korkeasti koulutettuja siirtotyöläisiä palkataan myös tehtäviin, joiden tekijöistä on paikallisilla työmarkkinoilla pulaa. Siirtolaiset saapuvat Eurooppaan myös monista muista syistä, kuten opiskelujen takia tai turisteina. Siirtolaisten Euroopassa viettämät ajanjaksot vaihtelevat, ja he voivat asettua myös pysyvästi asumaan johonkin EU-maahan. Samalla EU-maat vastaanottavat ja tarjoavat suojapaikan monille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille, jotka pakenevat vainoa ja sotaa.

• Lisää tietoa sekä tehtäviä siirtolaisuuteen, maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyen Le Havren oppimateriaalissa.