Asghar Farhadin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva The Salesman voitti Cannesin elokuvajuhlilla parhaan elokuvakäsikirjoituksen palkinnon ja Shahab Hosseinin suorituksesta parhaan näyttelijän palkinnon. Elokuva sai myös parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin, jonka Farhadi sai myös vuonna 2012 elokuvallaan Nader ja Simin : Ero (2011). Farhadi ei osallistunut tänä vuonna kuitenkaan Oscar-gaalaan  protestoiden näin presidentti Donald Trumpin asettamaa maahantulokieltoa, joka koskee kansalaisia seitsemästä muslimimaasta. Myös elokuvan naispääosaa näytellyt Taraneh Alidoosti ei osallistunut Oscareihin.

Farhadi on sanonut seuraavasti:

”Minulla ei ollut tarkoitus boikotoida gaalaa vastalauseena Trumpin politiikalle, koska tiedän, että ihmiset Yhdysvaltojen elokuvateollisuudessa ja elokuva-akatemiassa vastustavat fanaattisuutta, joka tuntuu olevan vallalla politiikassa nyt enemmän kuin koskaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tapahtumaan osallistumiseeni liittyy sellaisia ehtoja, joita en voi hyväksyä, vaikka poikkeus minun kohdallani tehtäisiinkin…

Vuosien ajan fundamentalistit molemmin puolin valtamerta ovat yrittäneet esittää epärealistisia ja hirveitä kuvia eri kulttuureista kääntääkseen ihmisten erilaisuuden eripuraisuudeksi, eripuraisuuden vihamielisyydeksi ja vihamielisyyden peloiksi. Pelon juurruttaminen ihmisiin on ahdasmielisten ihmisten tärkein työkalu fanaattisen käyttäytymisensä oikeuttamiseksi.” (Lähde: Yle)

On tärkeää perehtyä siihen, mitä elokuvista sanotaan ja kirjoitetaan: mitkä elokuvat tehdään näkyviksi ja mitkä taas jäävät marginaaliin ja miksi. Kenellä on valta elokuvien levitykseen, palkitsemiseen ja näkyväksi tekemiseen on usein kompleksinen kysymys.

Pohdittavaksi

• Mieti, millä tavalla elokuva taiteenlajina voi toimia Farhadin mainitsemaa ”pelon juurruttamista” vastaan?
• Pohdi myös elokuvateollisuutta ylipäänsä. Millä eri tavoin elokuvien levitys, media, elokuvapalkinnot (kuten Oscarit) ovat myös poliittisia toimia? Kerro esimerkki.