Ihmisoikeuskasvatus: Opettajalle
HLBTQ-sanastoa opettajalle ja tehtävien taustaksi (ks myös Mun rajat -opetusmateriaalin sananselityspeli):
Heteronormatiivisuus. Heteronormatiivisesti ajatellen maailma on olemassa ennen kaikkea heteroseksuaalisia miehiä ja naisia varten. Kaikenlaisen heteronormatiiviseksi luokiteltavan toiminnan ytimessä on ajatus, että on olemassa vain kaksi sukupuolta, naisen ja miehen sukupuoli, ja nämä eri sukupuoliin kuuluvat ihmiset tuntevat seksuaalista vetoa toisiaan kohtaan. Heteronormatiivisuuteen liittyy myös virheellinen käsitys siitä, että heteroseksuaalinen suuntautuminen on muita seksuaalisen suuntautumisen muotoja "normaalimpi", oletusarvoinen ja pysyvä tila. Heteronormatiivinen yhteiskunta ja kulttuuri ylläpitää heteroseksuaalista parinmuodostusta (ja lisääntymistä) inhimillisen toiminnan keskeisenä tavoitteena.
Hetero-oletus. Toisen ihmisen luokitteleminen heteroksi. On usein automaattista ja perusteetonta, yksi heteronormatiivisuuden ilmentymä.
HLBTIQ/LHBTIQ. Kirjainlyhenne sisältää alkukirjaimet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista ryhmistä (homot, lesbot, bit, transihmiset, intersukupuoliset, queerit). Kirjainlyhenteestä on eri versioita riippuen siitä, mihin ryhmiin halutaan viitata.
Ihmisoikeudet. Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia. Ne ovat yleisiä eli universaaleja ja kuuluvat siten kaikille sukupuolesta, ihonväristä, yhteiskunnallisesta asemasta tai muusta vastaavasta seikasta riippumatta. Lähtökohtaisesti Suomen perustuslaki turvaa kaikkien Suomessa asuvien ihmisoikeudet.
Intersukupuolisuus. Intersukupuolisuus tarkoittaa synnynnäistä tilaa, jossa ihmisellä ei ole yksiselitteisesti tytön tai pojan fyysisiä ominaisuuksia.
Kehotuskielto oli voimassa vuosina 1971–1999. Sen myötä julkinen kehottaminen samaa sukupuolta olevien henkilöiden väliseen haureuden harjoittamiseen oli rangaistava teko. Kehotuskielto vaikutti siihen, millä tavalla media käsitteli seksuaalivähemmistöihin liittyviä asioita ja teemoja. Esimerkiksi asiallisia tv-dokumentteja ei lähetetty tämän lakipykälän vuoksi.
Seksuaalivähemmistöt. Ihmiset, joiden seksuaalinen suuntautuminen on jotain muuta kuin heterous, kuuluvat seksuaalivähemmistöihin. Tällaisia ovat mm. homot, lesbot ja biseksuaalit.
Seksuaalinen suuntautuminen. Seksuaalisessa suuntautumisessa on kyse siitä, keihin ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetovoimaa. Määrittelyn perustana on sekä oma että vetovoiman kohteen sukupuoli. Yleensä käytetään jaottelua homo-, bi- ja heteroseksuaalisuus. Jokaiselle kuuluu oikeus määritellä tai olla määrittelemättä oma seksuaalinen suuntautumisensa. Se voi myös muuttua oman elinkaaren aikana.
Sensitiivinen. Hienotunteinen, huomioonottava, kohtelias. (Seksuaalissensitiivinen = ei esimerkiksi tee oletuksia toisen henkilön seksuaalisesta suuntautumisesta, tai tee seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä kysymyksiä jotka ovat henkilökohtaisia tai loukkaavia).
Sukupuoliroolit. Sukupuoliroolit ovat oletuksiin ja uskomuksiin perustuvia käsityksiä naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien tyypillisistä ominaisuuksista ja kyvyistä. Jäykät sukupuoliroolit välittävät ajatuksen, että sukupuolta voi ilmaista ”oikein” vain kahdella tavalla. Sukupuolirooleilla leikittely voi monipuolistaa roolien välittämän kuvan yksilöistä ja ihmisryhmistä.
Sukupuolen moninaisuus. Jokainen meistä kokee sukupuolensa eri tavalla, oli kokemuksessa sitten kyse naiseudesta, mieheydestä tai jostain muusta. Osa ihmisistä kokee olevansa selvästi naisia tai miehiä, osa kokee olevansa molempia, osa kenties hiukan molempia ja osan kokemus ei mahdu näihin kahteen kategoriaan lainkaan. Ihminen voi myös kokea olevansa sukupuoleton.
Sukupuolivähemmistöt. Sukupuolivähemmistöön katsotaan kuuluvaksi transihmiset, sukupuolettomat, intersukupuoliset ihmiset sekä sukupuoliristiriitaa kokevat ihmiset.
Syrjintä. Syrjintä on sitä, että yhtä ihmistä tai ihmisryhmää kohdellaan eri tavoin kuin toisia. Syrjinnän seurauksena tämän ihmisen tai ryhmän mahdollisuudet tasa-arvoiseen kohteluun kapenevat, ja saattavat kadota kokonaan. Syrjintä voi olla suoraa tai välillistä.
Tasa-arvoinen avioliittolaki. Avioliittolaki, jossa puolisoiden sukupuolet eivät rajoita oikeutta avioitua. Tasa-arvoinen avioliittolaki oli vuonna 2014 voimassa noin 15 maailman maassa. Suomessa tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan 1.3.2017.
Transgender ja/tai muunsukupuolinen. Transgender on ihminen, joka kokee itsensä sekä tytöksi että pojaksi, tai ei kummaksikaan – tai joksikin muuksi sukupuoleksi naiseuden ja mieheyden rajamailla tai kokonaan kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän ulkopuolella.
Vähemmistöstressi. Henkilö kokee stressiä siksi, että tuntee olevansa vähemmistön edustaja. Vähemmistöstressi voi johtua silkasta vähemmistöstatuksen tuottamasta huomiosta, joka voi olla joko negatiivista tai positiivista. Stressiin voi liittyä myös paine olla edustamansa vähemmistöryhmän ”malliedustaja”
Mikä Amnesty?
Amnesty International on kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö, jonka tavoitteena on maailma, jossa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille.
Amnesty kampanjoi maailmanlaajuisesti, jotta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä poistuu kaikkialta – niin yhteiskuntien rakenteista kuin ihmisten asenteista.
Lesbojen, homojen, bi-, trans- ja intersukupuolisten sekä queerien (LHBTIQ) ihmisten oikeuksien loukkauksilla on monia muotoja. Heitä pahoinpidellään, kidutetaan ja kohdellaan halventavasti tai syrjien, heidän sanan- ja kokoontumisvapauksiaan rajoitetaan ja heitä pidätetään mielivaltaisin perustein. Ihmisiä surmataan heidän seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. Syrjintä voi siis olla hyvin karkeaa ja rakenteellista, mutta yleisempää on piiloon jäävä, välillinen ja sanaton syrjintä.
Sisäministeriö julkaisi vuonna 2014 selvityksen, jossa todetaan, että Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten syrjintä oppilaitoksissa on yleistä. Muita, samaan tulokseen päätyneitä tutkimuksia on viime vuosina julkaistu muitakin.
Toivomme, että tämä, Koulukinolle tuotettu ihmisoikeuskasvatusmateriaali on yksi työkalu, jolla asenteita ja todellisuutta muutetaan ihmisoikeusmyönteiseen suuntaan.
Lähteet ja lisätietoja:
