Tove Jansson (1914-2001) on maamme tunnetuimpia kirjailijoita, taiteilijoita ja kuvittajia. Hänen isänsä, Viktor Jansson, joka on myös yksi elokuvan keskeisistä henkilöistä, oli tunnettu kuvanveistäjä. Viktor Janssonin teoksia ovat mm. Tampereen vapaudenpatsas ja Lahden sankaripatsas, Convolvulus (1931) Helsingin Kaisaniemen puistossa sekä suihkulähteet Kalapojat ja Aallottaria Helsingin Esplanadilla. Toven äiti Signe Hammarsten-Jansson oli syntyjään ruotsalainen ja toimi kuvittajana mm. Suomen Postille. Hänen käsialaansa ovat monet vuosina 1929–1962 julkaistut postimerkit.

Tove Jansson opiskeli kuvataidetta Tukholmassa ja Helsingin Ateneumin taidekoulussa. Hän tutustui myös eurooppalaiseen taiteeseen useilla opintomatkoilla Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Hänen kiinnostuksensa kohteena oli nimenomaan öljyvärimaalaus, jossa hänen mentorinaan toimi mm. taiteilija Sam Vanni (elokuvassa nähään roolihahmoina Vanni ja hänen puolisonsa Maya Vanni). Jansson ei koskaan tehnyt ajan uutta virtaa, abstraktia maalausta, vaan hänen maalauksensa olivat aina esittäviä, vaikkakin ajan myötä usein viittenomaisempia. Tunnettuja ovat hänen omakuvansa, mutta myös merimaiseman maalarina hän oli taidokas. Sodan aikana hän kuvitti Garm-nimistä lehteä, tehden sen kanteen useita poliittisia pilapiirroksia, joissa hän pilkkasi Hitleriä ja Stalinia, mikä oli niinä aikoina varsin rohkeaa ja riskaabelia – kukaan ei tiennyt miten sota päättyisi. Hän alkoi signeerata teoksensa pienellä peikolla.

Sodan jälkeen Jansson sai muraali- ja seinämaalaustilauksia julkisilta tahoilta erilaisten rakennusten auloihin. Niistä tunnetuimpia ovat 1947 tehdyt Juhlat kaupungissa ja Juhlat maalla. Niissä esiintyy mm. Vivica Bandler ja Muumipeikko.

Muumikirjojen ohessa Tove Jansson on kirjoittanut useita aikuisorientoituneita romaaneja kuten omaelämäkerralliset Kuvanveistäjän tytär ja Kesäkirja. Hän kirjoitti myös lyhyitä novelleja ja kertomuksia ja sanoitti lauluja.

Muumi-kuvitusten ohessa Tove Jansson on kuvittanut myös muita suomeksi käännettyjä fantasiakirjoja kuten Liisan seikkailut ihmemaassa ja Hobitit.

Tove Janssonin viivankäyttöä piirtäjänä pidetään erityisen taidokkaana.

Tutustu tarkemmin Tove Janssoniin

tovejansson.com

Helsingin taidemuseo HAM: Tove Jansson (sivuilta löytyy myös näkökulmaopastus Tove Janssonin freskoihin)

Kansallisbiografia: Tove Jansson

Tuula Karjalainen: Tove Jansson – Tee työtä ja rakasta (Tammi, 2014).