Journalismin pelisäännöt
Tuhat kertaa hyvää yötä -elokuva lähtee liikkeelle tilanteesta, joka on selkeästi hyvien lehtimiestapojen vastainen. Kuten ulkomaantoimittaja Leena Reikko toteaa: "Kuvaajan toiminta elokuvassa on ammatillisesti epäeettistä ja moraalitonta. Kukaan vakavasti otettava journalisti ei lähde itsemurhapommittajan matkaan. Journalisti ei ammattietikkansa vuoksi voi olla todistamassa murhien suunnittelua ja niiden toteuttamista."
Samoin elokuvan Rebeccan toimintaa Afrikassa Reikko pitää erittäin arveluttavana. "Kokenut kuvaaja tietää, että hän voi toimillaan vaarantaa sekä oman että toisten hengen. En lähtisi vastaavan kuvaajan kanssa minnekään."
Elokuvassa Rebecca vaikuttaa toimivan kriisialueella aivan yksin. Yleensä kuvaajat toimivat yhteistyössä toimittajan kanssa, ja heillä on mukanaan paikallinen avustaja, tulkki, autonkuljettaja tai mahdollisesti yhdistelmä näistä henkilöistä.
Kriisijournalismi tapahtuu normaalista poikkeavissa olosuhteissa, mutta se ei vapauta journalistia tavanomaisista perussäännöistä, hyvästä lehtimiestavasta. Asiasisällön tulee kriisiolosuhteista huolimatta olla mahdollisimman puolueetonta, tarkkaa ja asiallista. Onnettomuuksista tai vaikeista asioista kerrottaessa niitä ei ole syytä liioitella tai kaunistella.
Suomessa Julkisen sanan neuvosto JSN tulkitsee journalistin ohjeita. JSN:lle voi tehdä kantelun, jos haluaa asiantuntevan tulkinnan siitä, onko mediassa toimittu vastoin hyvää journalistista tapaa. Tutustukaa JSN:n julkaisemiin journalistin ohjeisiin: http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/
|
Lähteet ja lisätietoja:
- http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet/
- http://www.sanomalehdet.fi/files/83/traumajournalismi.pdf