Kotirintaman naiset
1. Tuntemattomien emäntien tarinat
Kuvitelkaa, että olette menossa haastattelemaan jotain dokumentin naisista. Mitä haluaisitte kysyä? Laatikaa haastattelurunko. Miettikää, mitä dokumentissa olisi vielä voitu kertoa. Mikä emäntien kohtalossa kiinnostaa eniten?
2. Naisten asema
Millainen oli naisten asema sota-ajan Suomessa? Verratkaa mielikuvianne naisten asemasta 1940-luvulla nykypäivän tilanteeseen. Keskustelkaa ryhmissä. Mitkä asiat naisilla olivat silloin huonommin? Olivatko jotkut asiat paremmin? Laatikaa lista.
3. Kirjeitä kotiin
Kirjoittakaa kuvitteellinen kirje puolisollenne/lapsillenne. Kirje voi olla suunnattu joko kotirintamalta sotatantereille, tai sodasta kotiin. Miettikää, millaisista asioista haluaisitte kertoa ja miksi juuri ne asiat ovat tärkeitä. Miettikää myös, mitä kirjeissä voi kertoa.
– Sotakirjeisiin voi tutustua täällä:
http://yle.fi/alueet/keski-suomi/yleista/2009/12/sotakirjeet_1939_1295209.html
http://personal.inet.fi/koti/nykanen/jari/kirjeet.htm
Kirjeet arjen uutena viestintäkanavana
Tunteiden esittäminen ei kuulunut 1940-luvulla suomalaisen maaseutukansan elämään. Kun miehet lähtivät joukolla rintamalle, synnyttivät kotiin raapustetut kirjeet uuden tunneilmaisun kanavan. Sota loi uudenlaisen arjen viestinnän.
Suurin osa sotilaista kirjoitti vaimoilleen tai tyttöystävilleen, mutta osalla miehistä oli myös satunnaisia kirjekavereita. Kirjeiden kirjoittaminen oli ensisijaisen tärkeä tapa jakaa arkea puolison kanssa aikana jolloin ero saattoi kestää vuosia. Lomat olivat lyhyitä ja harvassa. Toisinaan kirjeet olivat ainoa keino vaihtaa ajatuksia.
Valtiovalta suhtautui hyvin myönteisesti sotakirjeiden kirjoittamiseen. Niiden nähtiin kohottavan mielialoja puolin ja toisin. Kirjeiden toivottiin olevan mahdollisimman myönteisiä, sillä kielteisen tunteiden uskottiin leviävän sekä siviiliväestön että sotaväen keskuudessa. Sotasensuurilaki esti sotilaita ilmaisemassa kirjeissä tarkkoja tietoja joukko-osaston vahvuudesta tai asemasta. Jotta kirjeet eivät laskisi kotirintaman mielialaa, niissä ei myöskään mainittu omia menetyksiä ja tappioita.
Sotakirjeet ovat joka tapauksessa tärkeä osa myöhempää historiantutkimusta. Niiden avulla on pystytty hahmottamaan kuvaa rintamalla joutuneiden miesten ja kotona raatavien naisten suhteesta sekä tunteen- ja kaipuunilmaisuista. Kirjeissä näkyy paljon sitä hellyyttä, jota sen ajan kodeissa ei välttämättä osoitettu avoimesti. Ne pitivät yllä toivoa ja muistuttivat rakkaudesta kummallakin puolella rintamaa.