keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU
Kuva © Cata Portin

OHJAAJAN SANA

"Miekkailija-elokuvan teon aikaan (käsikirjoittaja) Anna Heinämaa kertoi, että hän miettii parhaillaan tarinaa taidekauppiaasta. Sanoin heti, että tämä kuulostaa kiinnostavalta. Se, että joku lähtee tekemään jotakin viimeistä kertaa, on mitä suurimmassa määrin elokuvallista ja kiehtovaa.

Kun tartun tekstiin, minun pitää nähdä se kuvina. Tuntematon mestari –elokuvassa kuviin tulivat luontaisesti laskevan auringon valo ja lämpimät  taideteoksien sävyt. Elokuva on eräänlainen ihmisen muotokuva, johon kuuluvat syvät varjot ja intensiiviset sävyt. Tämä on kuudes elokuvateattereihin  tuleva elokuvani, mutta ensimmäinen nykyaikaan sijoittuva. Kuvittelin ensin, että tämä olisi helppoa, mutta olin väärässä. On hyvin haastavaa löytää visuaalisuus tämän päivän hajanaisessa maailmassa. Täytyi tehdä valtavasti työtä, jotta saimme elokuvaan aidosti tämän päivän ohikiitävyyttä, ja  samaan aikaan vanhan taideteoksen pysyvää kauneutta, arvokkuutta ja esteettisyyttä. 

Palaute Tuntemattomasta mestarista on ollut häkellyttävää. Minulle on sanottu, että jokaisen ihmisen pitäisi nähdä tämä elokuva. Olen kiitollinen siitä,  että minä olen saanut toteuttaa Annan kynästä lähteneen tarinan ja olemme saaneet kertoa tämän yhdessä. Ilo kuvauksissa oli myös huippuammattilaisten ryhmä. Arvostan elokuvan käsityötä erityisen paljon. Sain myös palata töihin Heikki Nousiaisen kanssa. Aloin seurata hänen  uraansa jo teinivuosinani. Näyttelijän työstä sain ensiopetuksen 25-vuotiaana, kun Heikki esiintyi opiskelijaelokuvassani. Ymmärsin, että näyttelijä ottaa roolihenkilöstä kopin ja synnyttää hänet itsensä kautta  uudelleen. Työskentely Heikin kanssa on ollut  ohjaajalle juhlaa. Hän ammentaa energiaa ja ideoita 50 vuoden ammattitaidolla. Heikin ja Amoksen työskentely yhdessä oli hauskaa  –  annoimme ideoiden lentää ja nauroimme.

Tuntematon mestari on myös elokuva Helsingistä. Se sijoittuu helsinkiläisten olohuoneisiin, syksyisille bulevardeille ja katukahviloihin. Ulkoisesti kyse on dekkaritarinasta, mutta kun katsoja lähtee elokuvateatterista, hänelle jää jäljelle elokuvan sisin: perhetarina ja perhesuhteet. Ohjaajana ydinkysymys tämän elokuvan kohdalla on ollut se, että jos saisimme elämässä toisen mahdollisuuden, osaisimmeko käyttää sen oikein? ”

Klaus Härö kuuluu maamme rakastetuimpiin ja kansainvälisesti palkituimpiin elokuvaohjaajiin. Hänen elokuvansa ovat voittaneet yli 60 palkintoa festivaaleilla ympäri maailmaa, muun muassa Berliinin kansainvälisen elokuvajuhlan Kristallikarhun sekä arvostetun Ingmar Bergman -palkinnon. Härön ohjaustöitä ovat muun muassa elokuvat Näkymätön Elina (2003), Äideistä parhain (2005), Uusi ihminen (2007) ja Postia pappi Jaakobille (2009). Miekkailija (2015) voitti parhaan elokuvan Jussi-palkinnon, ja oli niin Golden Globe -ehdokas kuin myös Suomen ehdokas parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkintoon. Tuntematon mestari on Härön kuudes valkokankaalla nähtävä ohjaustyö, ja samalla ensimmäinen  nykyaikaan  sijoittuva  Härö-elokuva. Klaus Häröä puhuttelevat erityisesti  tarinat  lasten ja vanhempien välisestä suhteista, ja hän haluaa elokuvillaan jättää tunteen siitä, että asioilla on merkitystä.

 

KÄSIKIRJOITTAJAN SANA

"Tuntemattoman mestarin tarina pohjaa omaan elämääni sekä omiin kokemuksiini taidekaupan maailmasta. Edesmennyt äitini piti pientä taidekauppaa Bulevardin taidekeskittymässä liki kolmekymmentä vuotta, hän oli kauppias ja yrittäjä henkeen ja vereen. Työskentelin  itse  samassa  liikkeessä  yli  kymmenen vuotta,  tutustuin alan ihmisiin,  usein varsin eksentrisiin  sellaisiin  –  toisiin  kauppiaisiin,  kehystäjiin  ja  entisöijiin,  huutokauppojen  edustajiin,  taiteenkeräilijöihin…   Jotain  näistä  kaikista  on  muodossa  tai  toisessa  päätynyt mukaan tarinaan, hieman muunneltuna mutta silti. Päähenkilön ja hänen aikuisen tyttärensä suhteen kautta käsittelen omaa suhdettani äitiini, tosin isä-tytär -suhteen  muodossa,  sillä  olen  tehnyt  tarinan  päähenkilöstä, vanhasta taidekauppiaasta miespuolisen. Sukupuoli on kuitenkin tässä kohtaa merkityksetön seikka, sillä rakkauden ja nähdyksi tulemisen kaipuu on sama.  Myös  korjaava  kokemus  on  sama,  kun  oma  vanhempi,  josta  itse  on  etääntynyt,  yllättäen  löytääkin  yhteisen  kielen  lapsenlapsen  kanssa.  Elokuvassa  aikuisen 40-vuotiaan naisen isänkaipuu on käsinkosketeltava ja uskon,  että monelle keski-ikäiselle  katsojalle  myös  samaistuttava.  Tarina  henkilöineen,  heidän  iloineen,  toiveineen  ja  kipupisteineen  on  muutenkin  universaali.  Viime  kädessä  elokuva  kuvaa  rakkauden  kaipuuta,  merkityksen  ja  totuuden  kaipuuta sekä sitä, miten me kaikki täältä lähtiessämme toivomme jättävämme  itsestämme edes jonkinlaisen jäljen maailmaan."

Anna Heinämaa on kirjoittanut tarinoita yli 30 vuotta, ensin kaunokirjailijana ja myöhemmin elokuvakäsikirjoittajana. Ennen  päätoimiseksi  käsikirjoittajaksi  ryhtymistään hän julkaisi  useita  romaaneja  sekä  kirjoitti  kuunnelmia Yleisradiolle. Tämän jälkeen hän työskenteli yli kymmenen  vuotta  taidekauppiaana  pienessä perheyrityksessä Helsingin Annankadulla. Heinämaan ensimmäisen käsikirjoituksen pohjalta on tehty  kansainvälisesti  menestynyt  elokuva ”Miekkailija”.  Kuten Tuntemattoman mestarinkin, Miekkailijan tarina kumpuaa kirjailija-käsikirjoittajan omasta  elämästä. Heinämaa asui useista vuosia entisessä Neuvostoliitossa, ja hän sekä hänen teini-ikäinen poikansa harrastavat molemmat miekkailua.