Lyhyesti elokuvan taustoista
Kuten elokuva-asiantuntija Peter von Bagh toteaa, ”Jos elokuva yleensä on imenyt vain kirjallisuudesta, prosessi on tässä kaksisuuntainen” (von Bagh: Suomalaisen elokuvan kultainen kirja, 1992 ja Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja, 2005). Käsitykseni mukaan von Bagh tarkoittaa sitä, että teosta on nykyään – ja on ollut heti elokuvan ilmestymisestä lähtien – mahdotonta lukea, ilman että silmien eteen nousevat kuvat Reino Tolvasen Rokasta, Heikki Savolaisen Hietasesta tai vaikkapa Veikko Sinisalon Lahtisesta. Edvin Laineen elokuvaan valitsemat näyttelijät tekivät Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista lihaa ja verta ja antoivat henkilöille kasvot. Laineen ohjaustyö on yhä edelleen monelle suomalaiselle se ainoa oikea Tuntematon. Elokuvan henkilökuvauksen vahvuus on huolellisesti kirjoitetuissa henkilöhahmoissa ja näyttelijäntyössä sekä vahvoissa kuvissa. Kuuluisimpia Tuntemattoman sotilaan yksittäisiä kuvia varmasti on niin kutsuttu Golgata-kuva. Se on kuva, jossa Lehto, Rahikainen ja Määttä seisovat asennossa suorittamassa Lammion heille määräämää rangaistusta. Kuva tuo katsojalle mieleen Uuden Testamentin evankeliumeista tutun kohdan Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta. Tuntemattoman Golgata-kuvassa Lehto seisoo keskellä, Rahikainen ja Määttä ovat sijoittuneet sivuille. Taustana on hieman ristiä muistuttava puu.
Edvin Laineen (1905–1989) Tuntematon sotilas -elokuva sai yleisöensi-iltansa juuri joulun alla 23.12.1955 (lähteet: Kinolehti 1/1956, www.elonet.fi). Laineen ohjaustyö on edelleen 2 800 000 katsojalla ylivoimaisesti suosituin kotimainen elokuva kautta aikojen (luku ei sisällä tv-katsojatilastoja, vaan elokuvateatterikävijät, lähde: Suomen elokuva-arkisto, www.sea.fi). Teoksesta on myös uudempi filmatisointi vuodelta 1985. Tuolloin elokuvan ohjasi Rauni Mollberg.
Romaanin filmatisointi tapahtui nykymittapuunkin mukaan hyvin lyhyessä ajassa. Elokuvaa kuvattiin huhtikuusta 1955 saman vuoden lokakuuhun (lähde: Varpio: 2006, elokuvatietokanta www.imdb.com). Vain hieman reilussa vuodessa ensipainoksen julkaisemisen jälkeen suomalaisilla oli mahdollisuus tutustua valkokankaalla Rokkaan, Hietaseen, Koskelaan ja muihin henkilöihin. Elokuvakäsikirjoituksen teki käsikirjoittaja Juha Nevalainen1 yhdessä ohjaaja Edvin Laineen kanssa. Elokuvan on käytetty sekä Jean Sibeliuksen Finlandiaa että Ahti Sonnisen elokuvaan säveltämää musiikkia. Yrjö Varpion mukaan Sibeliuksen Finlandian käyttäminen sekä elokuvan alussa että lopussa oli nimenomaan Väinö Linnan oma ajatus.
Tuntemattoman sekalainen ja omintakeinen konekiväärijoukkue muodostaa mielenkiintoisen henkilögallerian eri puolelta Suomea kotoisin olevista miehistä. Tästä ratkaisusta Linnaa tosin myös kritisoitiin. Ei pidetty uskottavana, että samassa joukkueessa olisi ollut niin kattava edustus eri maakunnista ja murrealueilta kotoisin olevia miehiä. Toisaalta, kuten Yrjö Varpio toteaa, edustavat miehet Suomea pienoiskoossa. Kirjailijalla on luonnollisesti vapaus kirjoittaa tarinaansa juuri sellaisia henkilöitä kuin tarina vaatii.
Tuntemattoman sotilaan filmatisointi herätti etukäteen paljon huomiota, muun muassa siksi, että se oli siihenastisista kotimaisista elokuvista ehdottomasti kallein (mm. von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja, 2005; Kinolehti 6/1955; Varpio: Väinö Linnan elämä, 2006) Varpion mukaan jo romaanin vastaanotto oli myrskyisä. Romaani sai paljon puolustajia, mutta myös vastustajia. Julkisesti kitkerimmin teoksesta lienee kirjoittanut Helsingin Sanomien kriitikko Toini Havu, jonka mukaan ”Tuntematon sotilas on paksu, mutta ei suuri sotaromaani” (19.12.1954). Toini Havun alkuperäinen arvostelu on luettavissa kokonaisuudessaan Helsingin Sanomien internet-sivuilla www.hs.fi.
