Kuningatar Kristiina (1626–1689) oli aikansa tunnetuimpia hahmoja, jonka valtakausi muutti Ruotsia. Hänen aikanaan perustettiin maan ensimmäinen sanomalehti ja aloitettiin laaja koulutus. Tieteen ja kirjallisuuden opiskeluun kannustettiin ensimmäistä kertaa, ja Ruotsin hovi oli hetken Euroopan suurin kulttuurikeskus. Hän oli yksi eurooppalaisten valtioiden itsemääräämisoikeuden peruskiven, Westfalenin rauhansopimuksen, toimeenpanijoita. Ristiriitaisen ja rohkean Kristiinan elämää on kuvattu useita kertoja, tunnetuimpana kenties Greta Garbon tähdittämä elokuva Kuningatar Kristiina (1933).

Mika Kaurismäki ei halunnut tehdä pukuloistoon keskittyvää historiallista elokuvaa, vaan näyttelijäkeskeisen psykologisen draaman. Kaurismäki luonnehtii Kristiinaa vallankumoukselliseksi vapaa-ajattelijaksi, feministisen liikkeen edelläkävijäksi, vahvaksi ja visionääriseksi poliitikoksi. Hän näki kuningattaressa kuitenkin myös toisen puolen: hämmentyneen, levottoman ja eristäytyneen nuoren naisen.   

Historiallisissa elämäkertaelokuvissa menneisyyden hahmojen kokemista vaikeuksista tehdään usein henkilökohtaisia tunneasioita, jotka nykypäivänkin katsoja tunnistaa. Vaikka Tyttökuningas sijoittuu satojen vuosien taakse, myös Kaurismäki toivoo, että nuoret voivat samastua yleismaailmalliseen tarinaan. Kristiinan lailla monet etsivät sopivia ratkaisuja ja tapoja elää.

• Ovatko Kaurismäen määritelmät Kristiinasta osuvia? Mitä muita luonnehdintoja mieleesi tulee?
   
• Millaisia paineita Kristiinalla on ja miten hän niistä selvisi? Millaisia keinoja nykypäivän nuorilla on selvitä paineista? Onko stressaavia asioita, joita erityisesti tytöt ja nuoret naiset kohtaavat?
   
• Miten arvelet vaikean äiti-tytärsuhteen vaikuttaneen Kristiinaan?
   
• Mieti kohtausta, jossa kuningatar kohtaa kansan. Hän haluaa puhua sivistyksestä, mutta kansa innostuu vasta kuullessaan oluesta. Pohdi luokkaeroja ja sitä, tunteeko hallitsija todella hallittavansa. Sovella pohtimaasi Suomen politiikkaan.
   
• Kuninkaallisten avioliitot olivat politiikkaa. Monessa maassa solmitaan järjestettyjä avioliittoja, jotka eivät perustu tunteisiin. Kristiina päätti, ettei tahdo avioitua. Ymmärrätkö ratkaisun? Oliko se sinusta hyvä? Mitä mieltä olet sovituista avioliitoista?

René Descartes (1596–1650) oli ranskalainen filosofi, joka tutki myös matematiikkaa ja luonnontieteitä. Descartes oli rationalisti, joka epäili ja halusi löytää varman tiedon ajattelunsa pohjalle. Kuningatar oli hyvin kiinnostunut Descartesin ajatuksista, ja filosofi tulikin hoviin opettamaan Kristiinaa tämän ollessa 22-vuotias.

Uskonnon rooli ihmisten ajattelussa 1600-luvulla oli vahva. Kuningattaren kruunusta luopuminen ja luterilaisuudesta katoliseen uskoon kääntyminen järkyttivät ruotsalaisia. Myös kuningattaren mieltymykset kyseenalaistamiseen ja järkeä painottavaan Descartesin ajatteluun herättivät vastustusta.

• Tutustu Descartesin ajatuksiin ja muistele hänen puheitaan elokuvassa. Miten hänen oppinsa näkyvät Kristiinan toiminnassa?

• Miten Kristiinan arvot näkyvät puheessa, jonka hän pitää virkaanastujaisissaan?
   
• Kuinka tärkeitä sinulle ovat koulutus, kulttuuri ja sivistys? Mitä nämä asiat mielestäsi pitävät sisällään? Mikä merkitys niillä on rauhan kannalta?
   
• Mitä ajatuksia herättää elokuvassa toistuva kysymys vapaasta tahdosta verrattuna korkeamman voiman tahtoon? Onko kohtalomme määrätty ennalta vai voimmeko vaikuttaa itse siihen, mitä tapahtuu?
   
• Uskotko Kristiinan lopulta löytäneen onnen ja vapauden?