Tarinat
Elokuvan hahmot
Urpo on leikkikarhuista harmaa ja Turpo punaisenruskea. Lisäksi elokuvassa kuvataan perhettä, johon kuuluu äiti, isä, tyttö, poika ja vauva. Jokaisen tarinan alussa Urpo ja Tupo lukevat jotain klassikkoteosta, josta saavat ideoita mielikuvitusseikkailuihinsa.
Elokuvan kuusi tarinaa
1. Urpo ja Turpo autiolla saarella alkaa siitä, kun leikkikarhut lukevat Daniel Defoen Robinson Crusoeta. Haaksirikkoutuneiden karhujen on sopeuduttava elämään uudessa elinympäristössä ja hankittava itselleen ruokaa ja juomaa, mutta toki he omaksuvat muutoinkin saarelle tyypillistä elintapaa: he pukeutuvat kaislamekkoihin, soittelevat bongorumpuja ja kertovat kummitustarinoita nuotiolla. Pian kuitenkin kaipuu omaan kotiin ja tuttujen herkkujen äärelle täyttää leikkikarhujen ajatukset. Kun tarinan lapset lähtevät leirille, Urpo ja Turpo huokaavat helpotuksesta kun saavat jäädä kotiin lepäämään.
2. Toisen tarinan aloittaa pohdiskelut siitä, miten muuttaa omaa ilmettään paremmaksi. Perheen äiti hieman tuskailee hiustyylinsä kanssa, mutta tyttö ja poika hulluttelevat ja leikkivät. Urpo ja Turpo Muuttumisleikissä luetaan Grimmin veljesten Tuhkimo-satua ja lähdetään etsimään irralliselle jalalle oikeaa omistajaa lastenhuoneen uumenista. Ulkonäkö mietityttää myös leikkikarhuja ja jalan omistajaa etsiessä on aikaa kohentaa muiden ulkonäköä ja myös itse kaunistautua ja siistiytyä. Lopuksi voidaan kuitenkin olla tyytyväisiä, että on juuri sellainen kun on – mutta perheen äidin uusi hiustyyli ei taida täysin miellyttää.
3. Urpo ja Turpo kuntoilevat –tarinassa tarkastellaan urheiluun liittyvää kilpailua, voittoa ja häviämistä ja liikunnan tuomaa iloa, joskus tuskaisuuttakin. Alkuun luetaan Aisopoksen Jänis ja siili –teosta, josta saadaan kimmoke hyödyntää pojan tuliterää lenkkitossua erilaisissa urheilukisoissa. Jälleen lelut ja muut kodin tavarat löytävät paikkansa Urpon ja Turpon seikkaluissa: karatetaitojaan voi testata näkkileivän kanssa, kudin toimii korkeushyppytankona ja leikkihaitari voimailulaitteena. Reiluus ja hyvä mieli välittyvät selvästi katsojalle tämän tarinan päättyessä.
4. Neljännessä tarinassa, Urpo ja Turpo salapoliiseina, leikkikarhuilla on edessään ihka oikea mysteeri kun tarinassa etsitään perheen äidin kadonnutta vihkisormusta. Urpo ja Turpo lukevat salapoliisitarinoita – The Detective Stories – ja tempautuvat Hölmisen ja Vatsasen rooleihin hämyiseksi lavastetussa lastenhuoneessa. Leikkikarhut etsivät sanamukaisesti johtolankoja ja oikean sellaisen löytäessään, selviää myös missä kummassa äidin sormus olikaan.
5. Urpo ja Turpo ovat rohkeita -tarinassa uppoudutaan kertomukseen Vilhelm Tellistä ja käsitellään eri tavoin vallankäyttöä lapselle ymmärrettävällä tavalla. Urpo ja Turpo Vilhelm Tellinä ja hänen pikkupoikanaan uhmaavat mielivaltaista vallankäyttöä ja saavat lopulta ritarillisesta toiminnastaan huikean palkinnon: heidät lyödään ritareiksi. Tarinassa myös perheen poika kohtaa vertaissuhteissaan kiusaamista ja tilanteeseen puuttuminen johtaa vastoinkäymisiin kiusaajien kanssa. Hän saa kuitenkin vanhemmiltaan vahvistusta sille, että on toiminut oikein. Epäreiluuteen puuttuminen tekee vanhemmat ylpeäksi ja ritarillisesta toiminnasta palkkioksi saadaan herkullista omenapiirakkaa.
6. Viimeisessä tarinassa Urpo ja Turpo haluavat olla rauhassa lähestytään oman tilan ja rauhan merkitystä. Tämän lisäksi tarinassa kuvataan tylsyyttä ja tekemisen puutetta ja sitä, miten toisen tarve omaan tilaan voidaan kokea loukkauksena ja ulosjättämisenä. Turpo yrittää hyvää hyvyyttään kaikkensa, jotta heille jäsentyisi Urpon kanssa mukavaa yhdessä tekemistä, mutta mikään ei tunnu onnistuvan. Urpon halu tehdä yksin ja omassa tahdissaan asioita pahastuttaa Turpoa ja lopulta hän päättää lähteä yksin avaruuteen katsomaan tähtiä tarinan alussa luetun Jules Vernen Maasta kuuhun –teoksen innoittamana. Lento on lyhyt ja tähdet tulevat nähdyksi, jonka jälkeen onkin mukava yhdessä karhuystävän kanssa kömpiä kotikirjahyllyyn katselemaan kaukoputkella avaruuteen – ja mitäs muuta leikkikarhut sieltä löytävätkään kuin iso-karhun ja pikku-karhun.