Tietomme viikinkien jumaltarustosta perustuu pääasiassa Edda-kokoelmiin. Niihin kerättiin ja tallennettiin aiemmin suullisessa muodossa kulkeneita taruja. Niin sanottu runo-Edda koottiin 1100-luvulla ja proosa-Edda 1200-luvulla.

Viikinkitaruston maailmankuvassa maailmanjärjestyksen keskellä on ihmisten maailma Midgård ja se ympärillä jumalten ja jättiläisten maailmoja, populaarikulttuurissa tunnetuimpana Aasojen jumalsuvun maailma Asgård. Viikinkitaruston eri jumalilla on erilaisia, paikoin päällekkäisiä, valta-alueita. Valhalla-elokuvassa esiintyvät muun muassa sodan, kuoleman ja runoilijoiden jumala ja jumalten hallitsija Odin; ukkosenjumala Thor; muodonmuuttaja ja keppostelija Loki; sodan ja oikeudenmukaisuuden jumala Tyr; rakkauden ja avioliiton jumala, jumalten kuningatar Frigg; sekä puhtauden ja kauneuden jumala Balder.

Viikinkitarusto on elokuvissa ja muussa populaarikulttuurissa suosittu aihe. Ulkonäöltään ja motiiveiltaan ihmisen kaltaiset jumalat, joiden tarinat kertovat seikkailuista, kääntyvät helposti elokuvien henkilöhahmoiksi. Sama pätee myös esimerkiksi antiikin Kreikan jumaliin.

Elokuvakulttuurissa viikinkitarustolla ja supersankareilla on erityinen suhde. Supersankareiden vertaaminen jumaliin on tuttu tulkinta niin akateemisissa yhteyksissä, kuin populaarikulttuurin sisällöissä. Supersankaritarinoiden on nähty täyttävän nykyajassa samankaltaista kulttuurista roolia kuin jumaltaruston aikaisemmin.

Viikinkitaruston ja supersankaritarinoiden suhteen keskiössä on Marvelin supersankarihahmo Thor. Avengers-elokuvasarjasta tutulla hahmolla on ollut näkyvä asema länsimaisessa populaarikulttuurissa 1960-luvulta saakka ja se on väistämättä vaikuttanut monin tavoin viikinkitaruston ja populaarikulttuurin suhteeseen. Yhteys on niin vakiintunut, että viikinkijumalista kertovan elokuvan oletetaan joko toimivan supersankarielokuvien kaltaisen kerronnan ja lajityypin konventioiden kehikossa, tai tekevän siihen jonkinlaisen katsojalle lukuohjeena välittyvän eron. Toisin sanoen katsoja odottaa ainakin jossain määrin kohtaavansa supersankarielokuvista tuttuja elementtejä, jos elokuva ei ohjaa muunlaiseen tulkintaan.

Lisätietovinkki: Tutustu norjalaiseen muinaisuskoon erikoistuneen tutkijan Tri. Mathias Nordvigin youtube-kanavaan ja erityisesti Marvelin Thoria käsittelevään jaksoon (englanniksi).

 

Tehtävä 1: elokuva-pitch

Millaisen viikinki- tai muuhun pohjoismaiseen tarustoon perustuvan elokuvan haluaisitte nähdä? Valmistelkaa ryhmissä lyhyt, muutaman minuutin mittainen myyntipuhe eli pitch ideastanne.

Lajityyppiä ja näkökulmaa ei ole rajattu ja myös intertekstuaalisuus, eli elokuvien ja populaarikulttuurin käsitteleminen tai niihin viittaaminen on sallittu.
 

Tehtävä 2: realistisuus

Valhalla pyrkii käsittelemään viikinkitarustoa kohtuullisella aitoudella. Realistisuuteen tai aitouteen pyrkivän elokuvan on yleensä tärkeää myös näyttää ja tuntua siltä ja usein aitoutta performoidaankin esimerkiksi erilaisilla kerronnan keinoilla. Klassisena esimerkkinä dokumentaariset valokuvat, joita oli pitkään tapana julkaista mustavalkoisina versioina, koska valokuvaan liitettävä aitouden ja totuuden tuntu oli eri syistä tullut kiinnittyneeksi juuri mustavalkokuvaan. Värisävyt ovat myös elokuvissa tärkeä tunnelmien ja mielikuvien luomisen väline.

Pohtikaa miten Valhallan aitous rakentuu. Millaisia käsikirjoitustason sisältöjä (esimerkiksi suorat Edda-viittaukset, kuten Udgårdsloken haasteet Torille), audiovisuaalisen kerronnan keinoja tai näiden yhdistelmiä huomaatte?
 

Tehtävä 3: Valhalla ja Avengers

Tällä hetkellä on oikeastaan mahdotonta tehdä viikinkijumalista kertovaa elokuvaa ilman, että se tulee verratuksi Avengers-sarjan Thor-elokuviin. Pohtikaa millaisia valintoja Valhallan tekijät ovat tehneet tämä mielessä. Millä tavoin Valhalla tekee tarkoituksella eroa Avengers Thoriin ja toisaalta millä tavoin viittaa tai kiinnittyy siihen?

Entä oletteko lukeneet Peter Madsenin Valhalla-sarjakuvia? Miten elokuva mielestäsi eroaa niistä?

Tehtävä 4: Edda vs. elokuvat

Huom! Tämä ennakkotietoa vaativa tehtävä sopii ryhmille, jotka ovat aiemmin tutustuneet tai parhaillaan tutustumassa viikinkitarustoon.

Millaisia viikinkijumalat ovat tarustossa ja eri elokuvissa? Millaisia eroja ja erityisesti samuuksia löydätte? Mistä arvelette näiden johtuvan, eli miksi jokin elementti on tai ei ole päätynyt elokuviin?

Mielenkiintoinen näkökulma on esimerkiksi miten jumalten ihmisen kaltaisuus ja toisaalta ei ihmisen kaltaisuus, sekä heidän suhteensa kuolevaisiin esitetään.