Elokuvan katsomiskokemus on aina yksilöllinen ja riippuu niin ajasta kuin paikasta, missä elokuvaa katsotaan. Siinä missä jokin kohtaus naurattaa toista, voi toinen kokea sen surullisena. Myös oma mielentila vaikuttaa katsomiskokemukseen; surullisena voi olla vaikeaa nauraa hauskalle kohtaukselle, ja toisaalta iloisena keskittyä vakavaan aiheeseen. Kiireisenä tai väsyneenä saattaa taas koko elokuva mennä ohi. Täysin uudenlaisen, tyyliltään tai kerronnaltaan ennekokemattoman elokuvan edessä saattaa päällimmäiseksi tunteeksi jäädä hämmennys.

1. Pohtikaa, mitä tarkoitetaan tunnekokemuksella ja elokuvan katsomiskokemuksella. Miettikää sitten, mitkä elokuvat ovat jääneet mieleenne niiden herättämien tunteiden ansiosta. Tuleeko mieleesi joku tietty elokuva tai joku tietty kohtaus?

2. Miksi elokuvat herättävät joskus vahvojakin tunteita (esimerkiksi saavat itkemään, nauramaan vedet silmissä tai ällöttävät)?

3. Elokuvien sanotaan toimivan tunteiden tulkkina, mitä tällä tarkoitetaan? Onko elokuvan kautta koetulla tunteella vähäisempi tai suurempi merkitys kuin oikeassa elämässä koetulla tunteella?

4. Käykää läpi alla oleva Mediataitokoulun kuvaus median herättämistä tunteista. Käykää tämän jälkeen elokuvaa läpi seuraavien kysymysten avulla.

• Pohtikaa tekstin pohjalta mitä kohtauksia elokuvasta jäi mieleenne. Miksi juuri nämä kohtaukset ovat jääneet mieleen? Keitä kohtauksissa esiintyy, kuka on äänessä? Missä kohtaus tapahtuu? Minkälainen on kohtauksen tunnelma? Onko kohtauksessa käytetty musiikkia?
• Mitä tunteita elokuvan eri kohtaukset herättivät elokuvaa katsellessa, tai jälkeenpäin elokuvaa muistellessa? Mikä oli elokuvan vaikuttavin kohtaus, entäpä surullisin tai hämmentävin? Oliko elokuvassa iloisia kohtauksia?
• Millä keinoilla elokuvan kohtauksissa on pyritty kasvattamaan tunnevaikutusta? Miten elokuvassa on esimerkiksi huomioitu värit, tilat, kuvakulmat ja kuvakoot?
• Miten elokuvan tarinan tosipohjaisuus vaikuttaa elokuvan katsomiseen? Onko elokuva vaikuttavampi, kun tietää, että se perustuu tunnetun taiteilijan elämään?

Mitä oikeastaan tarkoitetaan kun “sydän on särkynyt” tai jollakin on “perhosia vatsassa”? Sanonnat voivat tarkoittaa hieman eri asioista eri ihmisille, mutta niitä vastaavat tunteet ovat myös ihan oikeita tuntemuksia kehoissamme.

Perustunteiksi voidaan ajatella kuitenkin onnellisuutta, hämmästyneisyyttä, surua, vihaa, inhoa ja pelkoa. Muita tunteita voivat olla esimerkiksi huvittuneisuus, syyllisyys, häpeä, helpotus, ilo ja rakkaus. Ihmiset voivat kokea tunteita eri puolilla kehoa ja eri tunteita voidaan kokea myös samanaikaisesti. Tunteet eivät ole suoraan negatiivisia tai positiivisia luonteeltaan vaan kokemus tunteesta voi riippua tilanteesta. Esimerkiksi elokuvan surullinen kohtaus voi koskettaa ja tuntua palkitsevalta, kun taas suru menetyksen johdosta puolestaan voi tuntua jopa musertavalta. Joskus sama tilanne tai mediasisältö voi herättää monenlaisia tunteita. Tunteita ei ole kuitenkaan aina helppo tunnistaa tai pukea sanoiksi.

Musiikilla ja äänitehosteilla on suuri rooli esimerkiksi elokuvan tunnelman luomisessa. Musiikilla voidaan ohjata katsojaa kokemaan elokuvan tapahtumat halutulla tavalla. Kun musiikkia muutetaan tai se puuttuu, muuttuu myös elokuvasta välittyvä tunnelma.

Lähde: Mediataitokoulu / Mediakartan tuntijat. Tunteita ja mediaa käsittelevä materiaali mediakasvatukseen