Julian Schnabelin elokuva on kuvaus taiteilijan elämästä tämän tuotteliaimpana kautena. Elokuvassa pureudutaan erityisesti taiteilijan luovaan työskentelyyn, siihen mistä luovuus syntyy ja miten sitä kehitetään eteenpäin. Elokuva nostaa esille myös inspiraation etsinnän aiheuttaman tuskan, ja sen miten luovuus voi kääntyä liian kritiikin myötä itseään vastaan.

1. Tutustukaa kirjailija Joonas Konstigin blogikirjoituksen ”Mitä luovuus on?”. Keskustelkaa sen jälkeen aiheesta seuraavien kysymysten avulla.

• Mitä ymmärrät käsitteellä luovuus?
• Miten luovaa työtä voidaan määritellä? Minkälaisin adjektiivein luovaa työtä voisi kuvailla?
• Minkä alan töihin luova työskentely ja luovat tekijät yleensä liitetään?
• Minkälaisia niin luovaan työskentelyyn kuin luovan työn tekijään liittyviä ominaisuuksia kirjoituksessa nostetaan esille? Mitä ajatuksia nämä herättävät sinussa?
• Miten luova työskentely tuodaan esille Schnabelin elokuvassa? Miten taitelija van Gogh esitetään luovan työn tekijänä?

2. Tutustukaa Ylen artikkeliin ”Tylsyys on mainettaan mielenkiintoisempaa – se lisää luovuutta ja auttaa aivoja palautumaan”. Mitä ajatuksia kirjoitus herättää? Mitä mieltä itse olette väitteestä, että tylsistyminen auttaa oppimaan ja innostaa kehittämään uusia ideoita? Mitä itse teette, kun on tylsää?

Voitte vielä kuunnella artikkeliin liittyvän Ylen podcast-julkaisun ”Havaintoja ihmisestä –Tylsyys vapauttaa luovuutesi”, ja syventää pohdintojanne tylsyyden kokemuksista, keinoista välttää tylsistymistä sekä tylsyyden merkityksellisyydestä työn tai opiskelun kannalta.

3. Pohtikaa vielä lopuksi, minkälaisia luovan työskentelyn metodeja käytät opiskelussasi ja minkälaisia keinoja voisit ottaa käyttöösi. Pohtikaa myös, miten oma luonne ja temperamentti voivat vaikuttaa työskentelyyn ja miten sitä voisi hyödyntää luovassa työssä. Miten esimerkiksi saisit sujuvoitettua kirjoittamista ja omien ajatusten esille tuomista? Miten taas ideointi ja ideoiden kehittäminen sujuisi paremmin? Mitä apuvälineitä voisit käyttää osana työskentelyäsi?

Voitte ottaa kokeiluun Filosofian Akatemian tarjoamia käytännöllisiä vinkkejä siitä, miten tuoda luovaa työskentelyä osaksi omaa opiskelua, työtä tai harrastusta.

Ideoiden poimiminen

Pidä aina mukana muistiinpanoväline: vihko, sanelukone, älykännykkä tmsMerkitse ylös kaikki vähänkään kiinnostavat ideat.

Kerää talteen kaikki kiinnostavat artikkelit, kuvat, nettisivut yms.

Lajittele keräämäsi materiaali noin kerran viikossa toiminnallisiin luokkiin ja aihealueisiin.

Pidä aktiivisesti tarvitsemasi materiaalit erillään arkistoiduista materiaaleista.
 

Improvisointi

Hyödynnä harjaantuneisuuttasi ja synnytä uutta materiaalia improvisoimalla: kirjoita, soita tai maalaa mitä mieleen juolahtaa.

Älä ole liian kriittinen improvisointiasi kohtaan – näin kehityt myös paremmaksi improvisoijaksi.

Improvisaation taito on osoitus suuresta harjaantuneisuudesta. Älä siis masennu, vaikkei tekstisi vielä lentäisi kuin Joycen Odysseus, taulusi näyttäisi pollockilaiselta mestariteokselta, trumpetinsoittosi kuulostaisi Miles Davisilta, tai fuugasi Bachilta

Aivomyrsky

Kokoa ryhmä aivomyrskysessiota varten.

Kerätkää ideoita ryhmässä positiivisessa hengessä ilman kritiikkiä.

Pyrkikää painottamaan ideoiden määrää, ei laatua.

Kun ideoita on kerätty tarpeeksi, arvioikaa niitä ja yrittäkää löytää niistä parhaat ratkaisuehdokkaat.

Visiointi

Hyödynnä mielikuvitustasi ja pyri muodostamaan mahdollisimman rikas mielikuva lopullisesta työn tuloksesta.

Hyödynnä kuvitellessasi kaikkia aisteja: miltä lopullinen työ tuntuu, kuulostaa ja näyttää, miltä se maistuu, miltä se tuoksuu. Pyri mahdollisimman elävään ja rikkaaseen mielikuvaan.

Luova työ ei välttämättä vaadi tarkkarajaista visiota, mutta mitä rikkaammin visioit, sitä miellyttävämpää ja helpompaa työ on saattaa loppuun.

Hahmottelu

Synnytä valikoimastasi materiaalista ensimmäinen raakavedos lopullisesta työstä. Se voi olla piirrosluonnos, sävellysaihio tai tekstin runko.

Hahmotelmassa on usein hyvä olla alku ja loppu – pyri synnyttämään suuret linjat lopullisesta työstä.

Älä keskity tässä vaiheessa vielä liikaa yksityiskohtiin.
 

Muokkaaminen

Tarkastele työtäsi kriittisesti ja hio yksityiskohtia.

Pyri korjaamaan työstä virheet, jos se on tarkoituksenmukaista.

Muokkaa vähintään kolme kertaa – mieluusti runsaasti useammin.

Jokaisen muokkauskierroksen pitää viedä työtä valmiimmaksi kokonaisvaltaisesti – ei kokoelmana nokkelia oivalluksia.
 

Keskustelu ja kommenttien pyytäminen

Pyydä työstäsi kommentteja erilaisilta ihmisiltä.

Pyri joko dialektiseen arviointiin tai dialogiseen vuorovaikutukseen tarpeen mukaan.

Älä lannistu negatiivisesta palautteesta – tietyn henkilön negatiivinen palaute saattaa itse asiassa olla työsi kannalta positiivista palautetta.
 

Etäisyyden ottaminen

Kun työ on mielestäsi valmis, nuku ainakin yksi yö, mielellään enemmän.

Pyri viettämään aikaa ajattelematta työtäsi.

Palaa lopulta työn pariin ja arvioi sitä kokonaisuutena.

Loppusilaus

Jos koet etäisyyden ottamisen jälkeen tarpeelliseksi, tee työhön viimeinen silaus.

Varo jalostamisen syöksykierrettä: yksi muutos johtaa nopeasti toiseen ja johtaa pahimmassa tapauksessa ylityöstämiseen – yksityiskohtien loputtomaan hiomiseen kokonaisuuden kustannuksella.

Jos olet loppusilauksen jälkeen yhä tyytymätön, siirrä työ syrjään ja palaa sen pariin, kun aikaa on kulunut riittävästi – jos se vielä ajan kuluttua tuntuu tarpeelliselta.

Lähde: Filosofian akatemia / Luovan työn opas