1. Yksi elokuvan pääteemoista oli Suomen luonto neljänä vuodenaikana. Keskustelkaa miten vuodenajat esitettiin elokuvassa. Mitä Emika ja Antti tekivät eri vuodenaikoina? Voitte myös keskustella oppilaiden omista luontokokemuksista. Kuinka moni liikkuu luonnossa ympäri vuoden?

2. Käykää samassa paikassa retkellä neljänä eri vuodenaikana. Ottakaa valokuvia ja kootkaa luokan seinälle tai koulun käytävälle vuodenaikoja esittelevä valokuvanäyttely. Tehtävän voi antaa oppilaille vapaa-aikana suoritettavaksi. He voivat esimerkiksi kuvata saman kohdan koulumatkalta neljänä eri vuodenaikana. Keskustelkaa kuvista ja vuodenaikojen muutoksista näyttelyn valmistuttua. Näyttelyyn voi lisätä lyhyitä runoja eri vuodenajoille.

3. Menkää retkellä tai vaikka koulun pihalla makaamaan selällenne, olkaa hetki hiljaa ja havainnoikaa ympäristöä. Mitä kuulette tai näette? Miltä tuntuu katsoa maailmaa eri perspektiivistä? Mitä ajatuksia nousee mieleen? Voitte keskustella havainnoista joko edelleen selällään maaten, ringissä tai myöhemmin luokassa. Miksi toisinaan on hyvä ottaa eri perspektiivi? Tehkää tehtävä samassa paikassa neljänä eri vuodenaikana. Vertailkaa kokemuksia.

Muuttolinnut
4. a) Emika ja Antti pohtivat elokuvassa kuinka muuttolinnut löytävät tiensä Suomeen ja talvehtimisalueille. Keskustelkaa tai etsikää tietoa aiheesta.
(Linnut suunnistavat maan magneettikentän, maamerkkien ja uusimpien tutkimusten mukaan myös hajuaistin avulla.)
b) Tehkää keväällä tai syksyllä luokan yhteinen muuttolintutehtävä. Jokainen valitsee joko yksin, pareittain tai pienryhmissä yhden Suomessa pesivän muuttolinnun ja selvittää milloin se muuttaa Suomeen ja Suomesta pois. Linnusta voi selvittää myös perusasioita, kuten poikasten määrän, ruokavalion ja pesäpaikan. Luokan seinälle kiinnitetään maailman kartta ja oppilaat kiinnittävät joko kuvan tai itse piirtämänsä kuvan linnusta ja merkitsevät sen muuttoreitin piirtämällä tai langalla talvehtimisalueelta Suomeen. Keskustelkaa elokuvassakin pohdittua aihetta muuttolintujen kodista. Mitä mieltä olette, kokevatko linnut Suomen vai talvehtimisalueen omaksi kodikseen?

Syksyn värit
5. Lehtien värien muutokset syksyllä pohditutti Emikaa ja Anttia. Antti osasi kertoa, että kasvit ottavat lehtivihreän talteen kasvin sisempiin osiin seuraavaa kevättä varten. Keltainen ja oranssi väri ovat olemassa lehdissä ja ne tulevat esille vihreän kadottua syksyllä. Punaiseksi värjäytyminen on ollut pitkään mysteeri, koska punaista ei ole kovinkaan paljon lehdissä ja kasvit tuottavat sitä erikseen syksyllä. Joidenkin tutkijoiden mukaan kasvien valmistamat punaiset antosyaanipigmentit suojaisivat liialta valolta ja kylmyydeltä, jotka voisivati häiritä lehtivihreän pilkkomis- ja talteenottoprosessia. Erityisesti kylminä ja kirkkaina syksyinä ruska saa punaisempia sävyjä. Eri lajit käyttäytyvät kuitenkin eri tavoin. Joillakin lajeilla lehdet saavat kirkkaita punaisia sävyjä, joillakin taas on vain keltaisia lehtiä, jotkut lajit pudottavat lehtensä vihreinä ja joidenkin lehdet muuttuvat ruskeiksi.

• Havainnoikaa syksyllä eri puulajien käyttäytymistä. Tutkikaa minkä lajin lehdet punertuvat, minkä vain kellastuvat, mikä puulaji pudottaa lehtensä vihreinä ja miksi näin tapahtuu.

6. Opetelkaa maalis-huhtikuussa peipon ja pajulinnun laulut luokassa. Nämä linnut ovat metsiemme yleisimmät laulajat. Oppiessaan näiden kahden linnun laulun, tunnistaa suurimman osan metsissä raikuvista linnunlauluista. Voitte myös kokeilla Suomen Luonnon lintukaraokea.

7. Suomen talvi on ankara koettelemus monelle ja lajien täytyy ensin valmistautua ja sitten selviytyä sen yli.
a) Selvittäkää miten seuraavat lajit valmistautuvat talveen ja kuinka ne selviytyvät sen yli:
karhu, siili, sisilisko, orava, metsäjänis, hirvi, käpytikka, haapana, saimaannorppa, ahven, vaahtera, leppä.
Tehtävän voi tehdä pari- tai ryhmätyöskentelynä. Pitäkää aiheesta esitelmät tai kootkaa esitykset luokan seinälle.
b) Tehkää talvella retki lähiluontoon ja etsikää eläinten lumijälkiä. Ottakaa kuvia ja pyrkikää tunnistamaan jälkien jättäjät.

Vuodenajat ilmiöoppimisessa
8. Vuodenajat voi ottaa luokan kanssa yhden vuoden teemaksi tai ilmiöksi. Teemavuoden voi aloittaa elokuvan katsomisella heti koulujen alettua elokuussa. Elokuussa tehdään kesään liittyvät tehtävät eli käydään lähiluonnossa retkellä, otetaan sieltä kuvia ja maataan metsässä selällään. Loka-marraskuussa mennään samaan paikkaan retkelle ja tutkitaan syksyä. Otetaan kuvia, maataan taas selällään, havainnoidaan puiden ruskaa ja kerätään erivärisiä lehtiä, kerätään marjoja ja tunnistetaan sieniä. Luokassa jatketaan lehtien tutkimista ja voidaan tehdä lintujenmuuttotehtävä. Tammi-helmikuussa mennään taas samaan paikkaan ottamaan valokuvia, makaamaan selällään ja tutkimaan eläinten lumijälkiä. Luokassa selvitetään eri lajien talvehtimista. Keväällä huhti-toukokuussa lähdetään retkelle ottamaan kuvia, maistelemaan villivihanneksia, kuuntelemaan linnunlaulua ja makaamaan selällään. Lintujenmuuttotehtävän voi tehdä myös keväällä. Jokaisesta vuodenajasta koostetaan luokkaan tai koulun seinälle esitys kuvien kera. Kuvat ja tehtävät on hyvä koostaa aina yhden vuodenajan jälkeen, jolloin tehtävä valmistuu hiljalleen. 

Vinkki! Luonnontieteellisen keskusmuseon Suomen luonto -näyttely kertoo Suomen luonnosta ja neljästä vuodenajasta. Näyttelyyn on saatavilla opastuksia.