1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa suomalainen kulttuurielämä oli politisoitunutta. Elettiin kylmän sodan aikaa, jolloin Neuvostoliitto ja muut sosialistisen leirin maat kilpailivat maailmanherruudesta Yhdysvaltojen ja muiden kapitalististen länsimaiden kanssa. Tämä heijastui myös Suomeen, joka sijaitsi eräällä tavalla näiden kahden maailman rajalla. Vasemmistolaiset kulttuuriradikaalit ihannoivat Neuvostoliittoa ja pyrkivät tasoittamaan tietä sosialistiselle vallankumoukselle myös Suomessa, kun taas oikeistolaiset konservatiivit pitivät kiinni ”koti, uskonto ja isänmaa” -tunnuslauseen mukaisista perinteisistä arvoista ja ajoivat markkinatalouden asiaa. Tätä asetelmaa sotki vielä suurten ikäluokkien varttuminen nuoriksi aikuisiksi, jotka janosivat vapauksia, valtaa ja yhteiskunnallisia uudistuksia – mutta toki myös seksiä, päihteitä ja rock’n’rollia. Mm. ylioppilaskunnat, teatterit, televisiotuotanto, taidemaailma ja musiikkipiirit olivat oikeiston ja vasemmiston kamppailukenttää, joissa jokaisen tuli valita, ”kenen joukoissa seisoi” ja mihin puolueeseen kuului. Vähitellen kahtiajakautuneisuus alkoi purkautua, ja Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 lopetti kylmän sodan lopullisesti. Suomalaisen kulttuurin kenttä on nykyään pirstaloitunut niin monin eri tavoin, ettei poliittinen kanta liene enää kovin merkittävä toimijoita erotteleva tekijä.

Vesa-Matti Loirin uran alku sijoittuu 1960-luvun kuohuviin vuosiin, ja hänkin ajautui (tai hakeutui?) tuolloin mukaan vasemmistolaisten kulttuuripiirien toimintaan. Loiri oli mukana poliittisessa laululiikkeessä, jossa esitettiin kantaaottavia tekstejä julistavalla tyylillä. Helsingin Ylioppilasteatterissa hän sai suuren roolin Kalle Holmbergin ohjaamassa laulunäytelmässä Lapualaisooppera (1966), joka käsitteli 1930-luvun äärioikeistolaista Lapuan liikettä ja herätteli samalla myös aikalaiskeskustelua. Toisin kuin monet muut, Loiri ei kuitenkaan leimautunut lopullisesti vasemmistolaiseksi taiteilijaksi, vaan hänet on uran jatkuessa hyväksytty raja-aitojen molemmin puolin. ”Speden tallin” viihdettä on pidetty poliittisesti neutraalina, korkeintaan sen on nähty olevan hieman oikealle päin kallellaan. Vesa-Matti Loiri itse sanoo nyt, ettei ole koskaan todella ollut politiikasta kiinnostunut (Annala 2006, 40).

 

Tehtävä: kulttuuri ja politiikka

Tutustukaa 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun kulttuurihistoriaan verkkosivujen ja kirjojen avulla. Katselkaa ja kuunnelkaa Yleisradion Elävästä arkistosta 1960-luvun lopun kantaaottavaa viihdettä, jossa Loirikin vilahtelee siellä täällä. Hakusanoja esim.: Lapualaisooppera, Orvokki-kabaree, poliittinen laulu, Jatkoaika.

  Elokuvan ja historian suhde

                            Tehtävä: Elokuva ja historia

a) Keskustelkaa kysymyksistä: Oppivatko oppilaat Vesku-dokumentista jotain Suomen lähihistoriasta ja kulttuurin muuttumisesta? Mitä oppilaat jäivät kummastelemaan elokuvassa, ja osaisiko opettaja selvittää, mistä on kyse?

b) Keskustelkaa aiheesta, pitäisikö koulussa käyttää enemmän elokuvia historianopetuksen apuna. Mitä mieltä opettaja on aiheesta? Entä oppilaat? Millaisia elokuvia opetuksessa voitaisiin hyödyntää? Millaisia elokuvia ei voida hyödyntää historian opetuksessa? Muistakaa, että kaikkien pitää esittää perusteluja mielipiteilleen.
Lisätietoa aiheesta elokuva ja historiantutkimus

 

 Tehtävä: Tunnista henkilöt

Tutustutaan Vesa-Matti Loirin uraan ja suomalaisen kulttuurin lähihistoriaan henkilöiden kautta. Keitä ovat liitteen Vesa-Matti Loirin elämään ja uraan liittyvät henkilöt, joista osa nähdään Vesku-elokuvassakin? Päätelkää vihjeiden perusteella, kenestä on kyse. Alla on lista haetuista henkilöistä, joista yhteen ei liity vihjettä. Kuka hän on ja miten hän liittyy Vesa-Matti Loiriin? Vastaukset

                              Vaihtoehdot: Olli Ahvenlahti, Lenita Airisto, Kalle Holmberg, Ere Kokkonen, Hannele Lauri, Peter Lerche, Mikko Niskanen, Aulikki Oksanen,                Pertti ”Spede” Pasanen, Marjatta Raita, Esko Salminen, Simo Salminen, Lenni-Kalle Taipale, Jukka Virtanen