Monta totuutta
Viru-hotellin rakennusprojektin viralliset kielet olivat suomi ja venäjä. Virolaiset ja suomalaiset pystyivät kuitenkin keskustelemaan keskenään venäläisten ymmärtämättä.
Pohjoisvirolaiset olivat jo 1960-luvulta saakka saattaneet salaa seurata Suomen television lähetyksiä. Virolaisiin televisioihin piti toki tehdä pieniä muutoksia, mutta tuttavapiiristä löytyi aina joku, joka osasi ne tehdä. Suomen televisiota seuraamalla virolaiset oppivat suomen kielen kuin itsestään ja saivat samalla käsityksen länsimaailman menosta ja aiheista, joista virallinen Neuvosto-Viro vaikeni. Etelämpänä suomalaislähetykset eivät näkyneet, mutta sana kiiri sukulaisten ja tuttavien välityksellä.
Vallanpitäjät eivät luonnollisestikaan olleet hyvillään siitä "pahanlaatuisesta länsipropagandasta", jolla Suomen televisio neuvostokansalaisten mieliä saastutti. Tulilinjalle joutui jopa K-kaupan Väiski, mainoksissa 1970-luvun puolivälistä pitkälle 1980-luvulle esiintynyt suosittu mainoskasvo: Väiskin esittelemien lihaherkkujen väitettiin olevan pelkkää Neuvosto-Viron kiusaksi rakennettua huijausta. Jonkinlainen virallinen selitys oli epäsuhdalle tekaistava, sillä "täydellisessä" Neuvostoliitossa ei moisista lihatiskeistä osattu noihin aikoihin edes haaveilla.
Neuvostoliitossa tiedonvälitys oli hyvin valvottua. Sananvapautta ei ollut ja sensuuri kitki uutisista ja muista julkaistavista teksteistä kaiken haitallisena pidetyn. Neuvostoliitossa elikin rinnakkain monta totuutta. Virallisen, pitkälti fiktiivisen totuuden mukaan neuvostoyhteiskunta oli kaikkein suurin, mahtavin ja edistyksellisin. Tätä kuvaa rakennettiin kaunistelemalla totuutta, jättämällä asioita kertomatta ja valehtelemalla.
Sana ei ollut vapaa elämän muillakaan osa-alueilla. Sanotaan, että neuvostovuosina virolainen ajatteli yhtä, sanoi toista ja teki kolmatta. Hänen tuli esimerkiksi kumartaa kommunistista puoluetta, vaikka hän huomasi yhteiskuntajärjestelmän puutteet jokapäiväisessä elämässään. Vastarintaa ei kuitenkaan julkisesti saanut osoittaa, koska sillä saattoi olla kohtalokkaat seuraukset: kuulustelu turvallisuuspoliisi KGB:n hoteissa, työpaikan menettäminen, jopa vankeus. Tuttavapiirissäkin piti olla varovainen, sillä koskaan ei tiennyt, kantelisiko joku neuvostovastaiset toteamukset eteenpäin. Myös kouluissa opetettiin ns. "punaisia aineita", jotka pyrkivät aivopesemään oppilaita kommunismin ihanteisiin.
- Eräs Virua rakentanut suomalainen sanoo suomen kielen olleen kuin salainen lippu. Mitä hän tarkoittaa tällä?
- Suomessa lomaillut rakentaja ihmetteli uutisia Puolan kaivoslakoista, eikä Virun rakennustyömaan palostakaan Neuvosto-Virossa uutisoitu. Mitä tämä kertoo neuvostomedian sananvapaudesta?
- Pohdi, millaisia ristiriitatilanteita yhteiskunnan kaksijakoisuus ja ns. virallisen totuuden ulkokultaisuus saattoi tavallisen neuvostovirolaisen elämässä ja ajatuksissa aiheuttaa.