Suomalaiset saapuvat
Kekkosen vierailu palautti matkailun
Urho Kekkonen vieraili Virossa vuonna 1964. Vierailulla oli virolaisille ja maidemme välisille suhteille valtava merkitys. Suljetussa neuvostotasavallassa elävät virolaiset saivat presidentin vierailun myötä ensi kertaa pitkään aikaan kokea tuulahduksen läntistä elämänmenoa. Tartossa Kekkonen jopa piti puheen viroksi – maailmankartalta pyyhityn valtion omalla kielellä! Hauskana kuriositeettina mainittakoon, että kovana urheilumiehenä Kekkonen poikkesi myös hiihtämässä Otepään kaupungin kupeessa Käärikussa. Siellä voi edelleen taittaa matkaa vierailun muistoksi nimetyllä ns. Kekkosen kierroksella, vuodenajasta riippuen joko suksilla tai ilman.
Kekkosen vierailulla oli kauaskantoiset vaikutukset: suomalaisten Viron-matkailua alettiin kehittää ja matkustajalaivaliikenne käynnistyi uudelleen 20-vuotisen tauon jälkeen. Matkailu oli kuitenkin yksipuolista: virolaisella ei asiaa länsivaltoihin ollut.
- Kekkosen lisäksi Neuvosto-Virossa vieraili Iranin šaahipariskunta vuonna 1972. Pohdi, millainen vaikutus ulkomaalaisten valtionpäämiesten vierailuilla oli ulkovalloilta suljetun Neuvosto-Viron asukkaille.
- Miksi Neuvosto-Viron ja muiden neuvostotasavaltojen asukkaiden ei annettu matkustaa länsimaihin?
Viru -hotelli rakennetaan
Kun laivareitti oli avattu, seistiin aivan uudenlaisen ongelman edessä: mihin majoittaa kaikki Tallinnaan saapuvat turistit? Viru-hotellille oli selvästi tilausta.
Viru rakennettiin luksushotelliksi, joka edusti neuvostoarkkitehtuurin terävintä kärkeä. Rakennuksilla paiskivat töitä suomalaiset, joiden läsnäoloon – kuten kaikkeen muuhunkin – oli sekä "virallinen" että totuudenmukainen selityksensä. Virallisen version mukaan Neuvostoliitto ojensi auttavan kätensä työttömyydestä kärsivälle kapitalistiselle naapurilleen. Todellisuudessa suomalaiset olivat vain yksinkertaisesti parempia rakentajia, eivätkä he myöskään juoneet tai varastaneet työpaikalta.
Viru-hotellia rakentaneet nelisensataa suomalaista majoitettiin Mustamäen uuteen kaupunginosaan. Mustamäe on Tallinnan tätä nykyä toisiksi suurin lähiö, jossa asuu noin 65 000 tallinnalaista. (Tallinnassa on nykyään reilut 400 000 asukasta.) Mustamän kaupunginosaa alettiin rakentaa 1960-luvulla ja rakennustyöt jatkuivat seuraavan vuosikymmenen alkuun. Suunnittelussa ja toteutuksessa noudatettiin ns. mikrorajoon-ajattelua, jossa kaupunginosa jaettiin yhdeksäksi pienemmäksi osa-alueeksi omine kauppoineen, kouluineen ja muine palveluineen.
Mustamäen rakennuskanta noudatteli samaa linjaa sitä ennen ja sen jälkeen rakennettujen kerrostalolähiöiden kanssa: läpi koko Neuvostoliiton rakennettiin samankaltaisia elementtikerrostaloja. Rakennustahti oli kova, työmoraali kehno ja materiaalitkin välillä mitä sattuu. Silti kerrostaloasunto keskuslämmityksineen ja juoksevine vesineen oli oman aikansa haluttua luksusta. Sävellettiinpä Mustamäen kunniaksi oma valssikin!
- Neuvostoliitossa vallitsi kehno työmoraali, suomalaiset saivat puolestaan kunniaa hyvinä työntekijöinä. Pohdi, mistä työmoraalin erot johtuivat.
- Miksi Tallinnassa tarvittiin Mustamäen kaltaisia suuria lähiöitä?
- Olet saattanut kuulla Mustamäen nimen myös Mustamäen torista puhuttaessa. Mustamäen tori oli Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen suomalaisten keskuudessa suosittu ostospaikka. Mitkä seikat ovat vetäneet suomalaisia ostosmatkoille Tallinnaan läpi vuosikymmenten? Mitä muita syitä keksit suomalaisten innokkaalle Viron-matkailulle?