1980-luvulle tultaessa Neuvostoliitto natisi liitoksistaan. Kommunistisessa yhteiskuntajärjestyksessä oli mittavia puutteita, mikä konkretisoitui muun muassa kauppojen entistä tyhjempinä hyllyinä ja kansan alati kasvavana tyytymättömyytenä.

Virossa ja muissa Baltian maissa ryhdyttiin tähyämään kohti valtiollista itsenäisyyttä. Vuonna 1988 Viron neuvostoparlamentti julisti maahan itsehallinnon. Syntyi myös itsenäisyyteen pyrkivä uusi kansanrintama, ns. Laulava vallankumous, jonka kokoontumiset keräsivät väkeä rauhanomaisiin mielenilmauksiin. Yleensä ne sujuivat isänmaallisten laulujen säestäminä. Samoja lauluja oli laulettu myös läpi miehitysvuosien säilyneillä laulujuhlilla – tosin vasta virallisen "punaisen" ohjelman päätyttyä.

Viron itsenäisyyspyrkimykset kulminoituivat lopulta 20.8.1991, kun maa itsenäistyi uudelleen. Toisin kuin esimerkiksi Latviassa, Virossa uusi itsenäisyys ei uhkaavista tilanteista huolimatta vaatinut lainkaan verenvuodatusta.

Uuden itsenäisyyden ensimmäiset vuodet olivat suurta muutosten aikaa: koko yhteiskunta oli järjestettävä lyhyessä ajassa uudelleen sosialismin vaihtuessa länsimaiseen markkinatalouteen. Virolaiset selviytyivät miten parhaiten osasivat. Joidenkin kohdalla se tarkoitti pikkurikollisuutta, prostituutiota ja mafiayhteyksiä, jotka olivat käymistilassa olevassa yhteiskunnassa varsin näkyvästi esillä.

• Millaisia muutoksia uuden aikakauden alkaminen toi Viru-hotelliin? Miten niihin suhtauduttiin?

Uudelleen itsenäistyneen Viron kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa, mikä korostuu erityisesti vertailussa muiden samaan aikaan itsenäistyneiden entisten neuvostotasavaltojen ja toisten ns. itäblokin maiden kanssa. Pienenä ihmeenä voidaan pitää myös 2000-luvun lopulla rankasta talouslamasta kärsineen maan liittymistä yhteisvaluutta euroon vuoden 2011 alussa. Euro teki Virosta pohjoisen Euroopan kaikkein integroituneimman valtion: Viro kuuluu EU:hun, Natoon, Schengen-alueeseen, OECD:hen ja euroalueeseen. 

Tätä nykyä Viro on kirinyt Suomen ja monien muiden "vanhan Euroopan" valtioiden edelle jo monella elämänalalla. Silmiinpistävintä on maan tietotekninen kehitys: Viro on täysverinen e-valtio, jossa langaton netti toimii kaikkialla ja vaaleissakin voi äänestää internetin välityksellä. Autojen pysäköinnistä on maksettu jo vuosikaudet kännykällä ja postipaketit lähetetty pakettiautomaateilla ennen kuin niistä Suomessa oli kuultukaan. Internetin verkkopuhelinsovellus Skypekin on alkujaan virolainen keksintö!

• Elokuvassa esiintyvä runoilija toteaa, että virolaisten yli on aina kävelty. Viro on ollut olemassaoloaikanaan itsenäinen kaksi kertaa, vuodet 1918–1940 sekä vuodesta 1991 alkaen. Pohdi, miten virolaiset ovat valloittajien puristuksessa onnistuneet säilyttämään oman kielensä ja kulttuurinsa.

Elokuvan lopussa mainitaan ajatus Tallinnan ja Helsingin yhdistävästä tunnelista.
Lisämateriaali Talsinki-kaksoiskaupungin suunnitelmista ja mahdollisuuksista.