Radikalisoituminen on käsitteenä monimuotoinen ja vaikeasti määriteltävissä. Yksinkertaistettuna radikalisoitumisella voidaan tarkoittaa äärimmäisiä mielipiteitä ja toimimista niiden perusteella.

Radikalisoituminen tunnistetaan usein uhaksi ja sitä vastaan on lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä toimintaohjelmia. Sisäministeriön toimintaohjelmassa radikalisoituminen määritellään prosessiksi, jonka myötä yksilöt päätyvät käyttämään väkivaltaa tai uhkaamaan sillä, kannustamaan siihen tai oikeuttamaan se aatemaailmalla perustellen.

Tutkija Anssi Kullberg hahmottaa radikalismin arvomaailmana konservatismin vastakohdaksi. Kullbergin mukaan radikalismi pyrkii vallitsevien olojen, valtasuhteiden ja arvojen kyseenalaistamiseen sekä muuttamiseen, kun taas konservatismi pyrkii asioiden säilyttämiseen ennallaan. Olennaista on se, minkä asian radikaali itse näkee ”vallitsevaksi” eli minkä kumoamiseksi hän ryhtyy toimimaan.

Merkittävää on siis se, kuka määrittelee ns. keskitien tai normaalin ajattelun, johon verrattuna radikalismi näyttäytyy ääriajatteluna. On myös tärkeää huomata, että aate- tai arvomaailman radikalisoituminen ei johda automaattisesti väkivaltaan tai terrorismiin.

Lähteet ja lisätietoa:

Sisäministeriö. 2016. Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma.

Kullberg, Anssi. 2011. Suomi ja terrorismi, teoksessa Suomi, terrorismi ja Supo. Koira, joka ei haukkunut. Miksi ja miten Suomi on välttynyt terroristisen toiminnan leviämiseltä? WSOY.

McCauley, Clark R. and Sophia Moskalenko. 2011. Friction : How Radicalization Happens to Them and Us. Oxford University Press

"Mitä on radikalismi?" Koulukinon Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot – Työkaluja teemojen käsittelyyn -materiaalissa.

Tehtävät

1. a. Keskustelkaa ryhmissä ennen elokuvan katsomista. Mitä radikalisoituminen tarkoittaa? Miten itse määrittelette radikalisoitumisen? Pohtikaa konkreettisia asioita, esimerkiksi sitä, miten radikalisoituminen näkyy nyky-yhteiskunnassa. Kirjoittajaa pareittain tai ryhmissä ylös sanoja ja tapahtumia, jotka liitätte radikalisoitumiseen.
b. Palatkaa kirjoittamiinne sanoihin ja tapahtumiin elokuvan katsomisen jälkeen. Mitä mieltä olette asiasta elokuvan nähtyänne? Onko käsityksenne radikalisoitumisesta muuttunut? Jos on, niin miten? Lisäisitteko nyt listaan jotain tai ottaisitteko jotain pois? Miksi?

2. a. Perustakaa poliittista muutosta ajava järjestö. Järjestön tavoite voi olla mikä tahansa asia, johon voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä. Keksikää järjestöllenne nimi ja laatikaa ohjelma, jonka avulla pyritte haluamaanne tavoitteeseen. Miettikää, millaisia keinoja järjestönne käyttää päästäkseen tavoitteeseensa ja millaisia seurauksia niillä voi olla. Mitkä seikat auttavat järjestönne toimintaa ja mitkä seikat estävät? Huomioikaa, että järjestönne täytyy kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä.
b. Esitelkää järjestönne ja sen tavoitteet luokalle.
Tehtävän voi tehdä yksin, pareittain tai ryhmissä.

3. Elokuvassa mainitaan Democracy Spring –liikkeen mielenosoitus Yhdysvalloissa Washingtonissa huhtikuussa 2016. Mielenosoituksen yhteydessä pidätettiin satoja ihmisiä, mutta se jäi elokuvan mukaan vaille valtamedian huomiota. Ottakaa internetlähteitä ja erityisesti sosiaalista mediaa hyödyttäen selvää Democracy Spring –liikkeestä. Kirjatkaa ylös, mitä liike tavoittelee ja miten se toimii. Miettikää myös, mitä yhteistä liikkeellä on Weather Undergroundin toiminnan kanssa.

4. a. Etsikää radikalisoitumiseen liittyviä kirjoituksia internetistä. Kirjoitukset voivat olla uutisia, kolumneja tai blogeja.
b. Valitkaa muutama teksti ja tarkastelkaa, miten radikalisoitumista käsitellään niistä. Millaisena ilmiönä radikalisoituminen nähdään. Valitkaa yksi teksti ja esitelkää luokalle, millaisen kuvan kyseinen teksti antaa radikalisoitumisesta yhteiskunnallisena ilmiönä.