Jim Morrison runoilijana

Vaikka The Doorsin kaikki jäsenet osallistuivat laulujen kirjoittamiseen, olivat bändin sanoitukset peräisin pääasiassa Jim Morrisonin aivoista. Morrison oli kiinnostunut muun muassa William Blaken (1757–1827), Charles Baudelairen (1821–1867) ja Arthur Rimbaudin (1854–1891) runoudesta, beat-kirjallisuudesta (esim. Jack Kerouac: Matkalla 1957), Friedrich Nietzschen filosofiasta sekä kirjailija Aldous Huxleyn (1894–1963) ”tajunnan laajentamista” käsittelevistä teoksista. The Doors -nimi napattiin Huxleyn meskaliini-huumekokeiluja kuvailevan teoksen The Doors of Perception (”Tajunnan ovet”) otsikosta. Tämä fraasi puolestaan oli irrotettu William Blaken profeetallisesta runoteoksesta The Marriage of Heaven and Hell, jossa sanottiin: ”Jos tajunnan ovet puhdistettaisiin, kaikki näyttäytyisi ihmiselle sellaisena kuin se on, äärettömänä.”(”If the doors of perception were cleansed every thing would appear to man as it is, infinite”; Blake 1793.)

Eräällä tavalla The Doorsin tuotanto voidaan nähdä 1700-luvun lopulla syntyneen romantiikan perinteen jatkajana. Romantiikan ajan taiteessa, runoudessa ja musiikissa painotettiin tunteita, mielikuvitusta ja taiteilija-sankarin yksilöllistä vapautta. Romantikot olivat kiinnostuneita unista, mystiikasta, luonnon villistä voimasta ja ihmissielun ”pimeästä puolesta”. Kaikki epätavallinen oli kiehtovaa.

 

Tehtäviä

1. Etsikää ryhmissä tietoa eräistä Jim Morrisoniin vaikuttaneista runoilijoista ja kirjailijoista: William Blake, Charles Baudelaire, Arthur Rimbaud, Jack Kerouac ja Aldous Huxley. Etsikää erityisesti tietoa siitä, millaisen vastaanoton nämä taiteilijat saivat omana aikanaan, ja miten he ovat vaikuttaneet myöhempiin polviin. Kootkaa tietonne A3-kokoisiksi julisteiksi ja esitelkää ne toisillenne. (Lisää vaikuttajia: Antonin Artaud, Louis-Ferdinand Céline, Sigmund Freud, Allen Ginsberg, Friedrich Nietzsche.)

2. The Doorsin kappaleet eivät sanoiltaan olleet aivan tyypillisiä ”poika tapaa tytön, poika menettää tytön” -purkkapop-kappaleita. Esimerkiksi The End -kappaleen pahamaineinen väliosa oli tavallaan dramatisoitu ja modernisoitu versio antiikin kirjailija Sofokleen Oidipus-tragediasta, jossa Oidipus tappaa isänsä ja nai äitinsä. Sigmund Freudin psykoanalyyttisessä teoriassa, joka nousi Yhdysvalloissa yleiseen tietoisuuteen 1950-luvulla, puhuttiin oidipuskompleksista eräänä poikalapsen kehitysvaiheena. ”Isänmurha” oli tietysti myös kumouksellisen nuorisoliikkeen vertauskuvallinen tavoite. Morrison lisäsi siihen viittauksen seksuaaliseen perversioon – insestiin – ja sai aikaan haluamiaan inhon reaktioita.

a) Omien Doors-sanoitusten tekeminen. Etsitään netistä muutamia The Doorsin sanoituksia ja tutustutaan niihin. Opettaja näyttää sitten piirtoheittimellä tyypillisiä The Doorsin lyriikoissa esiintyviä sanoja (ks. liite). Oppilaat valitsevat niistä kymmenkunta ja kehittelevät niiden pohjalta omia runojaan tai laulunsanoituksiaan. Tehtävä voidaan tehdä suomeksi tai englanniksi. Lopuksi pohditaan, tuliko sanoituksista Doors-tyyppisiä ja ovatko ne huonompia vai parempia kuin oikeat The Doorsin sanoitukset.

b) Oman musiikkivideon tekeminen Doors-kappaleeseen. Valitkaa jokin The Doorsin kappale ja tutustukaa sen sanoitukseen. Mistä siinä puhutaan? Millaisia hahmoja siinä esiintyy? Millaisia mielikuvia se herättää? Millaisia maisemia siinä kuvaillaan? Suunnitelkaa ja käsikirjoittakaa musiikkivideo kappaleen ympärille. Jos intoa ja aikaa riittää, voitte myös todella kuvata ja leikata musiikkivideon; ei haittaa, vaikka alkuperäistä käsikirjoitusta täytyisi kuvausten aikana muuttaa käytännön rajoitusten vuoksi. Keskittykää leikkauksessa kuvan ja musiikin rytmeihin ja niiden suhteeseen.