1960-luku muistetaan USA:ssa hippien, huumeiden, seksuaalisen vapautumisen, kuulentojen, television ja rock-musiikin vuosikymmenenä. Hippien slogan oli ”Turn on, tune in, drop out”, jolla kehotettiin ihmisiä kokeilemaan psykedeelisiä huumeita, elämään harmoniassa ja pudottautumaan pois yhteiskunnan ”oravanpyörästä”. Toisaalta 1960-luvulla elettiin myös keskellä kylmää sotaa, jonka raaka heijastuma oli Vietnamin sota. Amerikkalaisten vanhempi polvi katsoi ”pitkätukkia” karsaasti, eivätkä toki kaikki nuoretkaan halunneet irtautua perinteisestä, turvallisesta arvomaailmasta.

Vuosikymmenen kääntyessä kohti loppuaan idealistinen hippiaate alkoi hiipua. Useita amerikkalaisia poliitikoita ja kansalaisaktivisteja salamurhattiin, huumeista seonnut Charles Manson tappoi liudan ihmisiä, Kentin valtionyliopistossa Kansalliskaarti ampui mieltään osoittavia opiskelijoita hengiltä ja rotumellakat roihahtivat liekkeihin ympäri USA:ta. Hippien haaveena ollut rauhan ja yhteisymmärryksen aika ei koittanutkaan, ja vähitellen monet hipit menivät tavallisiin töihin ja omaksuivat konservatiivisempia, aiemmin halveksumiansa arvoja.

The Doorsin suosiota selittää osaltaan se, että vaikka he jakoivatkin hippien haaveen rajojen rikkomisesta ja ulkopuolelle jättäytymisestä, myös aikakauden synkkä taustavire tuli selvästi näkyviin ja kuuluviin heidän kappaleissaan. The Doors ei ollut naiivin idealistinen tai löysän leppoisa, vaan haastoi jokaisen kuulijansa ajattelemaan asioita uudestaan.

 

Tehtäviä

1. Tutustukaa kirjallisuuden ja netin avulla Yhdysvaltain historiaan vuosien 1939 (Ray Manzarek syntyy) ja 1971 (Jim Morrison kuolee) välillä. Tehkää lähteiden avulla The Doorsin tarinasta aikajana ja sijoittakaa historian tapahtumia siihen. Näkyykö historiallisten murrosten ja bändin uran taitekohtien välillä kiinnostavia yhtenevyyksiä? Miten yhteiskunnalliset tapahtumakulut ovat voineet vaikuttaa The Doorsin uraan ja sen jäsenten elämien kulkuun?

2. Keskustelkaa, miksi elokuvan nimeksi on valittu When You’re Strange.
Nimi on lainattu The Doorsin kappaleesta People Are Strange levyltä Strange Days (voitte tutustua kappaleeseen kuuntelemalla sen ja etsimällä sen sanoituksen netistä). Mitä outoudella tarkoitetaan kappaleessa ja elokuvan nimessä? Olivatko The Doorsin jäsenet ”outoja”? Keiden silmissä he olivat outoja, ja oliko tuo outous positiivista vai negatiivista? Halusiko The Doors tarkoituksella olla outo ja jos, niin miksi?

3. Jim Morrison ja monet häneen samaistuneet ihailijat vastustivat auktoriteetteja, kuten valtiovaltaa, poliiseja ja opettajia. Morrison halusi haaveissaan vapautua yhtä lailla yhteiskunnan asettamista rajoituksista kuin oman päänsä sisäisistä järjen ja sovinnaisen moraalin kahleista. Hänen päämääränään oli Break On Through -kappaletta mukaillen ”murtautua toiselle puolelle”. Päihteiden käyttö ja taiteellinen luominen olivat Morrisonille tapoja tavoitella tällaista vapautumista. Luovassa työssään hän ylsi ahdasmielisen moraalin rajoille ja ylittikin joitain niistä, sen osoittavat ne vastareaktiot joita Morrison ja The Doors kohtasivat: keikkoja keskeytettiin, Morrison sai syytteitä ja hänen sanojaan ja esiintymistään paheksuttiin lehdistössä.

 Huumausaineiden ja viinan avulla Morrison kenties koki sisäistä vapautumista, mutta ulospäin päihteiden käyttö näkyi lähinnä sekavuutena ja inhottavana öykkärimäisyytenä. Jim Morrison jäi monien muiden ”renttu-imagon” omaksuneiden esiintyjien tapaan roolinsa vangiksi. Hän oli kenties omissa silmissään ”liskokuningas, joka voi tehdä mitä tahansa”, mutta bändinsä jäsenille yhä useammin vain ärsyttävä ja väliin jopa pelottava ”Jimbo”, surkea pelle. Loppupuolella uraansa Morrison yritti useaan otteeseen irtautua hullun rock-kuninkaan ja seksisymbolin roolistaan: hän kasvatti muhkeaa partaa ja haaveili runoilijan elämästä. Hän oli kuitenkin riippuvainen monen muun asian lisäksi myös yleisön ihailusta. Muutto Pariisiin oli viimeinen yritys irrottautua raskaaksi käyneestä rock-elämäntyylistä, mutta oli jo liian myöhäistä. Morrisonin ennenaikainen kuolema oli, näkökulmasta riippuen, esimerkki joko hänen surkeasta epäonnistumisestaan sopeutua tähän maailmaan tai hänen määrätietoisen toimintansa väistämätön, jopa hohdokas päätepiste – äärimmäinen raja, jonka hän viimein ylitti.

Keskustelkaa Morrisonin esimerkin avulla yhteiskunnan ja ”yleisen moraalikäsityksen” asettamista rajoista yksilönvapaudelle. Miten maailma on tässä suhteessa muuttunut 1960-luvulta nykypäivään tultaessa? Mitä sellaisia kipupisteitä nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa on, jotka vaatisivat taiteilijoiden ja aktiivisten kansalaisten rohkeita ja räväköitä kannanottoja? Mitkä yhteisön asettamat rajat tuntuvat turhilta ja aikansa eläneiltä, mistä voitaisiin toisaalta pitää tiukemmin kiinni? Voiko päihteistä olla hyötyä tällaisten rajojen rikkomisessa? Mikä on mielestänne Jim Morrisonin elämäntarinan opetus, jos sellaista on?

 

The Doorsin vaikutus

The Doors yhdisteli rock-musiikkiin vaikutteita bluesista, jazzista, teatterimusiikista ja jopa flamencosta. Yhtä monipuolinen on ollut myös heidän vaikutuksensa muihin muusikoihin. The Doorsin on sanottu vaikuttaneen niin sanotun goottirockin syntyyn, mutta yhtä hyvin The Doors voidaan nähdä taiderockin ja jopa punkin pioneerina. Eräät hard rockin, grunge-musiikin ja alternative-musiikin edustajat ovat maininneet The Doorsin tärkeäksi vaikutteekseen (ks. esim. The Doors & Fong-Torres 2008). Esimerkiksi HIM-yhtyeen ja sen solistin Ville Valon sanoituksissa, musiikissa ja esiintymisessä voi halutessaan nähdä vahvoja The Doors -vaikutteita.

Tehtävä
Missä bändissä kuulette mielestänne vaikutteita The Doorsista? Onko The Doors edelleen nykynuoria kiinnostavaa musiikkia? Vai onko The Doors ollut yliarvostettu bändi, joka muistetaan todellisuudessa vain sen sekopäisen ja nuorena kuolleen, hyvännäköisen solistin ansiosta?